Maailmankuva (ET2)

Mistä todellisuus koostuu? Onko ajattelumme vain aivoissa tapahtuvaa sähkökemiallisten impulssien liikennettä? Mistä saamme tietoa, jonka varassa rakennamme kuvaa maailmasta, jossa elämme?

Jokaisen aikakauden ihmiset rakentavat selitysmallin ympäröivästä todellisuudesta parhaan kykynsä mukaan. Historiassa on aikoja, joiden kohdalla voidaan selvästi havaita laajamittaista ja laadullista ajattelutapojen muutosta. Nämä taitekohdat eivät ole jääneet vain jäljiksi historiassa, vaan niiden varaan on rakentunut myös nykyinen tapamme hahmottaa maailmaa.

Nyky-yhteiskunnassa tiedon puute ei ole enää ongelma. Näinä aikoina on entistä tärkeämpää oppia arvioimaan tiedon laatua ja luotettavuutta. Mistä sinä olet saanut tietosi siitä, millainen maailma on? Kuinka luotettavana pidät tietolähdettäsi? Arkielämässä joudumme usein tyytymään olettamuksiin asioiden tilasta. Tiedämmekö oikeastaan totuutta edes itsestämme? Tieteellinenkään tieto ei ole erehtymätöntä. Monenlaista tietoa on historian aikana esitetty totuutena. Voimmeko ikinä tietää mistään asiasta tarpeeksi voidaksemme sanoa tietävämme siitä totuuden?

Millä tavalla yhteiskunnassa välitetään tietoa? Millaisia arvoja mediassa välitetään? Kenen uutisia kerrotaan ja kuka sen tekee? Meillä kaikilla on vastuullinen tehtävä toimia mediakriittisinä kuluttajina.

Videot

• Ihmiskäsitys
  Ihmiskäsitys on hyvin erilainen riippuen siitä kuka sitä selittää.
• Mediakompassi: Miten tukea lasta kriittisen ajattelun synnyttämisesä?
  Psykologian tohtori Anu Mustonen on huomannut, että nuoret ovat taitavia mediankäyttäjiä teknisesti. Vanhempien apua tarvitaan kuitenkin kriittisen näkemyksen synnyttämisessä ja kyseenalaistamisessa.
• Vanhemmat ja ammattikasvattajat - väärinkäsityksiä vastuukysymyksissä
  Psykologian professori Maarit Alasuutari kertoo, että vastuukysymykset ammattikasvattajien ja vanhempien yhteistyössä voivat joskus mietityttää.
• Vanhempien odotuksia ammattikasvattajien toiminnalle
  Psykologian professori Maarit Alasuutari kertoo vanhemmille olevan tärkeää se, miten lapseen suhtaudutaan ja miten hänestä välitetään päivähoidossa ja koulussa.
• Mediakompassi: Miksi uutisissa on vain ikäviä asioita?
  Psykologi Riitta Martsola kertoo, että lapset ihmettelevät usein, minkä takia uutisissa esitetään vain ikäviä asioita.
• Mediakompassi: Pieniä lapsia suojattava uutisilta
  Psykologi Riitta Martsola painottaa, että uutiset eivät aina sovi alle kouluikäisille.

Audiot

• Uskonto ja maailmankatsomus
  Maailmankatsomus on kokonaiskäsitys elämästä, johon kuuluu tiedollinen puoli, mutta myös pohdinnat siitä, mikä on ihmisen asema ja tehtävä maailmassa. Audiossa käsitellään maailmankatsomuksen syntyä ja sen rakennusaineita, sekä uskontoa yleismaailmallisena ja -inhimillisenä ilmiönä, joka vaikuttaa kulttuuriin ja yhteiskuntaan.
• Monien arvojen Eurooppa - Euroopan historiaa keskiajalta uudelle ajalle
  Euroopan voidaan katsoa olevan 1000 vuoden ikäinen. Vanhoihin korkeakulttuureihin verrattuna, joilla on ikää ainakin 5000 vuotta, Eurooppa edustaa hyvin nuorta kulttuuria. Monista aineksista kootun eurooppalaisen kulttuurin valtavirtoja ovat olleet juutalaiskristillisyys ja kreikkalaisroomalaisuus. Audiossa käsitellään, miten uskonto ja hellenistinen perinne ovat vaikuttaneet eurooppalaiseen kulttuuriin eri aikoina ja mikä on ollut tieteiden ja taiteen merkitys kehityksessä.
• Elämänkatsomukseni perusteita
  Elämänkatsomus voidaan määritellä käsitejärjestelmäksi, joka ohjaa ajattelua ja käsitysten muodostumista antamalla yleisiä periaatteita. Maailmankatsomukseksi taas voidaan sanoa niitä uskomuksia, käsityksiä ja tietoa, joita meillä on todellisuudesta. Maailmankatsomukset eroavat elämänkatsomuksesta siinä, että ne muodostavat usein joukkoliikkeitä, kuten uskonnot ja aatteelliset yhdistykset. Elämänkatsomus on puolestaan individualistinen, oman elämäni suunnitelma.
• Johdatus metafysiikkaan
  Metafysiikan tutkimuskohde on se mikä, mitä ja minkälainen on tietoisen todellisuutemme oletettu yleinen kannattaja tai ideat, substanssi tai olio sinänsä, kuten filosofiassa puhutaan. Meillä ei ole aisteja havainnoimaan todellisuuden yleistä luonnetta, joten metafysiikka ei voi olla empiirinen tiede. Voimme myös kysyä, voimmeko ylipäätään tietää, minkälainen on todellisuus sinällään, tajunnastamme riippumatta, sillä ihmisellä on tietty synnynnäinen tapa nähdä asiat.

Muut

• Mediakompassin viestikartta 2/5: Todellisuus kuvassa
  2/5: Katsomista ja kuvan tulkintaa harjoittelevat oppilaat tarkastelevat kuvia Vuoden lehtikuva -näyttelyssä. Mikä tekee tästä kuvasta kiinnostavan? Entä jos kuva heräisi eloon?
• Mediakompassin viestikartta 3/5: Median mahti
  3/5: Huomaammeko aina kun meihin vaikutetaan? Ohjelmassa tarkastellaan sotapropagandan tyypillisiä keinoja median maailmassa ja kurkistetaan kuluttajina suomalaisen median valta- ja omistussuhteisiin.
• Elämänkatsomustiedon mp3-kurssi
  Opiskele lukion elämänkatsomustiedon kursseja kuuntelemalla.