Johdatus metafysiikkaan

Etiikka on se filosofian osa-alue, joka tutkii moraalia. Moraalifilosofin tehtävänä on yrittää löytää yksittäisten moraaliarvostelmien takana olevat syvemmät yleiset periaatteet. Metafyysisten ajatusrakennelmien todellisuutta ei voida testata tieteellisesti. Ne ovat ajattelun tuotosta ja niitä voidaan arvioida ensisijaisesti tutkimalla niiden loogista johdonmukaisuutta ja sisäistä ristiriidattomuutta. Postulaatin eli oletuksen merkitys on sen selitysarvossa. Se tekee ymmärrettäväksi ilmiöitä, joille ei ole olemassa riittävää tieteellistä selitystä. Tieteenkään tuloksia ei voida esittää lopullisina tuloksia. Ne ovat eräänlaisia tieteellisiä hypoteeseja, jotka pitävät paikkansa, kunnes toisin osoitetaan. Tähän perustuu tieteen edistyvyys, se siis korjaa tuloksiaan. Metafyysiset järjestelmät ovat maailmaa syleileviä, niissä pyritään rakentamaan kuva maailmasta kokonaisuutena. Tiedepohjainen näkemys puolestaan on pirstaleinen, sillä jokainen tieteenala tuottaa oman suppean maailmankuvansa mukaisen erillisnäkemyksen todellisuudesta. Elämänkatsomuksemme muodostuu vastauksista juuri metafyysisiin kysymyksiin, sellaisiin kuten onko elämälläni jokin tarkoitus? Meidän pitäisi avautua elämämme peruskysymyksille ja etsiä vastauksia omasta ajattelustamme. Metafysiikka on vaikeaa. Ajattelu edellyttää itsestäänselvyyksien kyseenalaistamista, ihmettelyä, loogista johdonmukaisuutta ja rehellisyyttä itseään kohtaan. Toisin kuin nykyaikana, jolloin tiedeyhteisö ja filosofinen yhteisö ovat eriytyneet toisistaan, phytagoralaisuudessa Kreikassa yhdistyi elämäntapa ja sen ajan korkein tieto, joka ymmärrettiin metafyysisenä tietona. Tätä korkeimman tiedon ja elämäntavan yhdistävää traditiota on harjoitettu erityisesti Intiassa. Audiossa kerrotaan intialaisesta ajattelusta ja kehityksen kolmesta tasosta. Myös keskiajalla elänyt mystikko mestari Eckhard toi esille ajatuksen, että ihminen voi löytää yliajallisuuden itsestään. Kieli tuottaa ongelmia. Miten mystisiä kokemuksia voisi käsitteellistää ja kuvata sanoin, miten kuvata kuvaamatonta ja sanoa sanomatonta? Onneksi meillä on taide. Myös se yrittää ratkaista todellisuuden ja olemassaolon ongelmaa. Entä onko metafysiikka lähellä uskontoa? Intialaisessa ajattelussa ei tehdä eroa uskonnon ja filosofian kanssa. Länsimaisessa perinteessä filosofinen metafysiikka laajasti ymmärrettynä sisältää samanlaisia kysymyksiä kuin uskonnot, mutta toisin kuin uskonnot, se perustuu järjestelmälliseen loogiseen ajatteluun ja tarjoaa erilaisia rationalistisesti perusteltuja vastauksia esittämiinsä kysymyksiin.