Yksilö ja yhteisö (ET3)

Millä tavalla yhteiskunta järjestäytyy? Yhteiskuntafilosofisissa teorioissa puhutaan usein niin sanotusta luonnontilasta, tarkoittaen maailmantilaa, jossa yhteiskuntajärjestystä ei vielä ole luotu. Nyky-yhteiskunta monimutkaisine instituutioineen edustaa toisenlaista ääripäätä, vaikka se hakeekin koko ajan edelleen muotoaan. Kuinka luonnontilasta on tultu tähän ja minkä vuoksi? Onko nykyinen järjestelmä joillakin perusteilla oikeutettavissa paremmin kuin joku toinen?

Kuulumme kaikki erilaisiin suurempiin ja pienempiin ryhmiin. Määrittelemme identiteettiämme suhteessa toisiin ihmisiin - perheestä ja ystäväpiiristä lähtien aina tiettyjen maiden kansalaisiksi asti. Ihmisten tarve liittyä yhteen ja kuulua ryhmiin vaihtelee ja muuttuu. Vuorovaikutuksessa toisiin ryhmän jäseniin jokainen ryhmään kuuluva yksilö vaikuttaa koko ryhmään. Ryhmään kuuluminen voi vaikuttaa myös yksilöön monin tavoin. Yksilöt, yhteisöt ja instituutiot toimivat osana yhteiskunnallista vallankäyttöä. Millä tavalla sinä vaikutat yhteiskunnan rakentamiseen? Voisimmeko vain elää yksilöinä maailmassa välittämättä toisistamme?

Videot

• Etälukio: kestävä kehitys, vaikuttaminen omassa lähiympäristössä
  Asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos selvittää, miten maankäyttö- ja rakennuslaki käytännössä toimii.
• Ongelmatonta projektia ei ole olemassa
  Projektikouluttaja Erja Salo kertoo, että . Ongelmat tulisi kuitenkin selvittää ajoissa, koska ne voivat johtua pienestä väärinkäsityksestä.
• Masennusryhmässä opiskellaan sosiaalisia taitoja
  Masennuksesta tervehtymiseen auttaa usein yksilöiden välinen kommunikointi ryhmässä. Ryhmässä yksilö saa ilmaista itseään ja oppii sosiaalisia taitoja sekä itsehoitoa.
• Yhteisöjen merkitys yksilön terveydelle
  Kehittämispäällikkö Eero Riikonen puhuu yhteisöistä ja niiden merkityksestä ihmisten elämään.
• Suhtautuminen yksilöllisyyteen
  Eri kulttuureissa suhtaudutaan yksilöllisyyteen eri tavalla.
• Duuniblues: Työilmapiiriselvitys
  Työpaikan ongelmana on huono ilmapiiri ja tilannetta kartoittamaan kutsutaan konsultti, joka esittää toimintaehdotuksia ilmapiirin parantamiseksi. Mikään ei kuitenkaan muutu, koska johto ei tartu asiaan. Mikä neuvoksi?
• Onko perhe aikansa kuva?
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokisen mukaan perhe heijastaa tietyllä tavalla ympäröivää yhteiskuntaa.
• Perheen ja suvun yhteys on heikentynyt
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo kaikkien 1960-luvulta lähtien tehtyjen pitkäaikaistutkimusten osoittavan, että sukuyhteyden merkitys on pikkuhiljaa heikentynyt. Sukulaiset voivat olla yhä tärkeitä, mutta vuorovaikutus rakentuu ennen kaikkea verisiteiden ympärille.
• Perheen ja hyvinvointivaltion tulevaisuudesta
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että hyvinvointivaltion kasvun ja kukoistamisen aika on ohi ja että hyvinvointivaltio tulee todennäköisesti organisoitumaan uudella tavalla. Perheen kannalta sillä on Suomessa suuri merkitys, sillä hyvinvointivaltion rooli perheen elämässä on ollut vahva.
• Arjen monet roolit - taakka vai voimavara?
  Psykologian professori Ulla Kinnunen on pohjannut omaa tutkimustaan työn ja perheen yhteensovittamisesta moniroolisuuden teoriaan. Olemme puolisoita, vanhempia ja mukana työelämässä. Monien roolien voidaan ajatella kuormittavan, mutta toisaalta roolien voidaan myös ajatella vahvistavan toisiaan ja lisäävän yksilön voimavaroja.
• Työn ja perheen yhteensovittaminen - sukupuolierot
  "Usein ajatellaan juuri naisten kokevan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia", kertoo psykologian professori Ulla Kinnunen. Käsitys pitääkin paikkansa, mutta vain osittain. Kun miehiltä ja naisilta kysytään kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta, käy ilmi, että molempien sukupuolten kokemukset ovat hyvin samanlaisia.
• Perhemyönteinen organisaatiokulttuuri
  Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että perhemyönteisessä organisaatiokulttuurissa työntekijä nähdään kokonaisuutena: Työntekijällä on työn lisäksi myös muuta elämää, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyviä tavoitteita.
• Mitä hyötyä perhemyönteisyydestä on organisaatioille?
  Psykologian professori Ulla Kinnunen uskoo, että tulevaisuudessa tarvitaan vielä tutkimustyötä, jotta pystyttäisiin selkeästi osoittamaan perhemyönteisyyden hyödyt organisaatioille.
• Paine ja kiire työelämässä vaikuttavat lasten hyvinvointiin
  Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, kuinka työelämän kiristyminen vaikuttaa vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin.
• Arjen rakentuminen perheissä
  Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että lapset nauttivat usein tavallisten arkisten asioiden tekemisestä ja yhdessäolosta. Vapaa-ajan ei tarvitse aina olla järjestettyä.

Audiot

• Turvallisuuspolitiikka
  Tohtori Teija Tiilikainen kertoo turvallisuuspolitiikasta valtion perinteisenä tehtävänä.
• Yhteiskunnan eheytyminen 1930-luvulla
  Suomen ensimmäinen punamultahallitus, talvisodan alkaminen ja suomalaisen yhteiskunnan eheytyminen 1930-luvulla ovat merkittäviä asioita Suomen historiassa.
• Suomalaiset Euroopassa
  Suomalaisia on vähän, mutta meillä voi silti olla paljon annettavaa muille.
• Kansalaisten vaikutuskeinot julkishallintoon
  Kansalaiset voivat vaikuttaa julkishallinnon toimintaan. Päätöksentekoon voi vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa. Vaikuttaa voi myös seuraamalla kunnallista toimintaa ja puuttumalla siihen.
• Yksilön vaikutusmahdollisuudet Euroopan parlamentin toimintaan
  Yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentin toimintaan suoraan edustajien kautta tai suomalaisten puolueiden kautta.
• Euroopan komissio
  Euroopan komissio koostuu virkamieskunnasta. Komissiolla ei ole suoraa kytkentää kansalaisiin. Vuorovaikutus tapahtuu pitkälti järjestöjen ja muiden edunvalvontatahojen kautta.
• Hyvä yhteiskunta
  Tutkijoiden mukaan ihmisyhteisö on ihmiseksi kehittymisen luonnollinen ja välttämätön ehto. Erilaisia yhteisöjä on kuitenkin olemassa lukemattomia määriä. Miten määritellä, minkälainen on hyvä yhteisö ja hyvä yhteiskunta, kun hyvän käsitekin on erilainen eri kulttuureissa. Voidaksemme arvostella yhteiskunnallista edistyksellisyyttä, meidän pitäisi osata tulkita arvioimaamme yhteisöä sen omasta kulttuurisesta kontekstista käsin. Audiossa pohditaan yhteiskunnan syntyä sekä käsitellään yhteiskuntateorioita ja hyvän yhteiskunnan olemusta.
• Hyvä yhteiskunta, valistunut kansalainen
  Miten meidän tulisi elää hyvinä kansalaisina? Ymmärtääksemme itseämme uusissa olosuhteissa, informaatioyhteiskunnan ja globalisaation nykyvaihetta, on tärkeää palata aatteen ytimeen. Moderniteettimme muodostus on alkanut valistuksesta, aatevirtauksesta, joka vallitsi 1700-luvulla erityisesti Englannissa ja Ranskassa. Sen myötä aikuisten valistamiseen ja lasten kasvattamiseen alettiin kiinnittää huomiota. Tieto oli valtaa auttaa ja parantaa. Miten on asioiden laita nyky-yhteiskunnassa? Altruismia ei arvosteta, tilalle on tullut toisten välineellistäminen.

Muut

• Elämänkatsomustiedon mp3-kurssi
  Opiskele lukion elämänkatsomustiedon kursseja kuuntelemalla.