Hyvä yhteiskunta, valistunut kansalainen

Valistuksesta nousee myös utilitaristinen moraali, jonka mukaan teon hyvyys riippuu yksinomaan sen seurauksista. Tulee valita sellaisia tekoja, joista koituu mahdollisimman paljon hyvää mahdollisimman monelle. Maailmassa olevaa pahaa voidaan vähentää rationaalisella elämänlaadun parantamiseen tähtäävällä toiminnalla. Onnemme perusta on toisista välittäminen. Audiossa vertaillaan Kantin kategorista imperatiivia ja englantilaisen utilitaristin Jeremy Benthamin ajatuksia teon moraalisesta hyvyydestä. Kumpikaan ei anna sisällöllisesti valmiita käskyjä. Filosofinen etiikka ottaa huomioon toimijoiden ja olosuhteiden muutoksen. Platonin mukaan valtio syntyy ihmisten tarpeista: jokainen on monien asioiden tarpeessa, eikä kukaan tule toimeen yksinään. Platon erottaa hyödylliset ja turhat tarpeet toisistaan. Yksi 1900-luvun merkittävimpiä eetikoista, Simone Weil osoittaa, että juuri tarpeista ovat lähtöisin velvollisuudet itseämme ja toisia kohtaan. Kun ihmiset seuraavat luontaisia velvollisuuksiaan, toteutuu ihmisten keskinäinen oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuus ei voi olla sopimuksenvarainen asia. Kaikkia ihmisiä sitovat samat universaalit velvollisuudet. Eettisen individualismin mukaan jokaisen pitäisi pystyä itse määrittelemään todelliset tarpeensa ja niihin perustuvat velvollisuudet. Miksi emme siis etsisi ihmisyytemme juuria esimerkiksi kysymällä olemassaolomme tarkoitusta? Vastauksena saattaisimme löytää paikkamme maailmassa, tekisimme jotain, mistä saamme merkitystä elämällemme ja samalla hyödyttäisimme muita. Valistus uskoi tiedon vapauttavaan ja parantavaan voimaan ja piti tietoa ja uskontoa toisilleen ristiriitaisina asioina. Kaikesta tiedosta huolimatta uskonnot ovat kuitenkin yhä edelleen tärkeitä ihmisille. Valistus unohti ihmisen henkisen olemuksen, kaipuun ylittää arki ja kokea jotain ylimaallista ja pyhää. Lisäksi tiede on pirstaloitunutta ja muuttuvaa, se ei kykene enää luomaan yhtenäistä kuvaa maailmasta kuten ennen. Ihminen kestää huonosti ristiriitaista ja epätäydellistä tietämistä. Ehkä juuri näistä syistä johtuen uskonnoilla on yhä edelleen tärkeä asema ihmisten elämässä. Mihin tietoon voimme luottaa? Pitäisi panostaa itselliseen ajatteluun, mutta myös kuroa järjen ja tunteen kuilu yhteen: järki ilman altruismia on tyhjä ja altruismi ilman järkeä on sokea.