Kulttuuriperintö ja identiteetti (ET4)

Olisitko sama ihminen, jos olisit Suomen sijasta syntynyt vaikkapa Afrikassa? Kuka sinä olet ja mikä tekee sinusta sinut?

Nykyisessä jälkimodernissa yhteiskunnassa identiteetin määritteleminen saattaa olla hyvin paljon vaikeampaa kuin ennen. Enää ei ole ilmiselvää, että maatalon vanhin poika jatkaa tilaa, perustaa perheen saman kylän tytön kanssa, ja vannoo isiltä perimiensä arvojen - kodin, uskonnon ja isänmaan - nimeen. Nykynuorella on lukemattomia vaihtoehtoja uransa, pukeutumisensa ja elämäntyylinsä suhteen. Voidaanko pysyvästä identiteetistä enää edes puhua?

Videot

• Tuohiropposen valmistusohje
  Tuohiropposen valmistusohje.
• Saamelaiset ovat Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa
  Videoleikkeessä kerrotaan Pohjoismaiden ainoasta alkuperäiskansasta saamelaisista. Saamelaisia on Suomessa noin 7000. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri ja elinkeino.
• Hiilihangon valmistus: taonnan ensi-iskut ovat tärkeät
  Seppä näyttää, miten rautaa taotaan ja miten tärkeät ovat taonnan ensi-iskut.
• Ovimatto karhunsammaleesta
  Säkylän käsityökeskuksen vastaava neuvoja Anneli Luoto on oppinut omalta mummoltaan, kuinka valmistetaan sammalmatto.
• Villan työstäminen
  Leena Aura kertoo villan talteenotosta ja työstämisestä.
• Saamelaiskulttuuri ja kestävä kehitys
  Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio kertoo saamelaiskulttuurista ja sen näkökulmasta kestävään kehitykseen.
• Mihin tuohea on ennen käytetty?
  Tuohea käytettiin ennen vanhaan moneen eri tarkoitukseen.
• Saamelaiskulttuurin säilyminen
  Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio puhuu valtioiden velvollisuudesta turvata alkuperäiskansojen asema.
• Viittomakieli: viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli
  Viittomakieli ei ole kansainvälinen kieli, vaan jokaisella maalla on oma kieleen ja kulttuuriin perustuva viittomakielensä.
• Suhtautuminen yksilöllisyyteen
  Eri kulttuureissa suhtaudutaan yksilöllisyyteen eri tavalla.
• Arvostetaanko vanhuksia?
  Suomessa vanhuksia ei sinänsä arvosteta, vaan arvostus on aina ansaittava.
• Albaanien käsityöperinne
  Kulttuurien museon tutkija Ildiko Lehtinen kertoo albaanien käsitöistä. Video liittyy ohjelmaan Käsityön kieli.
• Huovutusmuistoja Kurdistanista
  Sisarukset Anwar ja Amina Ramazani kertovat, miten käsityöt täydensivät maanviljelijän toimeentuloa Iranin Kurdistanissa.
• Kelim-mattoja Iranin Kurdistanista
  Iranin Kurdistanin pääkaupunki Sanandaj on kuuluisa taidokkaasti kudotuista kelim-matoista. Faranak Shokrollahpour näyttää kelim-maton kudontaa ja kertoo harrastuksestaan.
• Seprakaupan vaikutus neuleperinteeseen
  Anna Rauhala kertoo, kuinka suomalaisen kalan ja virolaisen viljan vaihtokauppa itäisellä Suomenlahdella vaikutti omaleimaisen neuleperinteen syntyyn.
• Neuleet osana inkeriläistä kulttuuriperinnettä
  Helena Miettinen ja Anna Rauhala kertovat inkeriläisestä kulttuuri- ja käsityöperinteestä. Videossa nähdään mm. Kulttuurien museon kokoelmien inkeriläisiä perinneneuleita.
• Huovutustekniikan juurilla
  Taiteilija Tuula Nikulainen muistelee ja näyttää kuviaan Mongoliasta, missä hän opetti huopikkaiden tekoa sen jo unohtaneille mongolialaisille.
• Paimentolaistuoli
  Taiteilija Tuula Nikulainen huovuttaa paimentolaistuolia Afganistanista kotoisin olevien nuorten kanssa. Video liittyy ohjelmaan Käsityön kieli.
• Maan povesta: Saamelaisten genetiikka
  Dosentti Kirsi Huoponen Turun yliopistosta kertoo saamelaisten alkuperästä ja yllättävistä "sukulaisista" Iberian niemimaalla ja Pohjois-Afrikassa.
• Mediakompassi: Media auttaa kotoutumisessa
  Mauri Ravealan mukaan Radio Sputnik pyrkii mahdollistamaan Venäjältä tulleiden maahanmuuttajien viihtyvyyden Suomessa.
• Mediakompassi: Maahanmuuttajan esittäminen mediassa
  6 degrees-lehden päätoimittaja Alexis Kouroksen mukaan mediassa maahanmuuttajaa kohdellaan usein alentavasti.
• Perheen historiaa - 1900-luvun alun perhe
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo 1900-luvun alun perheestä ja yhteiskunnasta.
• Onko nykyperhe aikansa kuva?
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että nykyperheissä näkyvät laajemmin nykykulttuurissa ja nyky-yhteiskunnassa käynnissä olevat prosessit. Siinä mielessä voidaan sanoa, että nykyperhe on aikansa kuva.
• Uusperheet
  Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokinen kertoo, että perheiden rajat eivät ole enää selviä. Kun kysytään, keitä perheeseesi kuuluu, saattavat eri perheenjäsenet antaa erilaisia vastauksia.
• Agricolan jalanjäljillä 2/3: Mikael Agricola - kielenkääntäjä
  Agricola teki merkittävimmän elämäntyönsä uskonnollisten tekstien kääntäjänä ja sanaston luojana. Hänen uskonnollisten tekstien käännöksensä, tärkeimpänä kaikista 1548 valmistunut Uusi testamentti, loivat perustan suomen kirjakielelle. Agricolan jalanjäljillä osa 2/3.
• Agricolan jalanjäljillä 3/3: Diplomaatti
  Agricolan elämä oli menestyksekäs ja hän onnistui nousemaan merkittävään asemaan, vaikka oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Hän kuoli 1557 paluumatkalla Venäjällä käydyistä rauhanneuvotteluista, jonne Kustaa Vaasa oli hänet lähettänyt. Agricola ei elinaikanaan saanut kaipaamaansa tunnustusta työstään, ja kuolemansa jälkeen hänet unohdettiin pitkäksi aikaa. Vasta 1800-luvulla virinnyt kansallisuusaate nosti hänet uudelleen mielenkiinnon kohteeksi. Agricolan jalanjäljillä osa 3/3.

Audiot

• Ihmisoikeudet
  Jokaisella maailman ihmisellä tulisi olla mahdollisuus elää turvassa; saada ravintoa, puhdasta juomavettä, koulutusta, katto päänsä päälle ja terveydenhoitoa. Ihmisoikeudet liittyvät globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja demokratian toteutumiseen, kertoo toimittaja Rauli Virtanen.
• Etiikka ja kristillinen hyvä
  Moniarvoisessa kulttuurissa ihminen törmään monenlaisiin käsityksiin siitä, minkälainen elämä on toivottavaa ja arvokasta. Tällaisia elämänarvoja tarjoavat uskontojen ja erilaisten filosofioiden lisäksi poliittiset puolueet, ideologiat, mainonta ja taloudelliset arvot. Maallistuminenkaan ei erota hetkessä kulttuureja niiden vanhoista arvoista.
• Elämänkatsomukseni perusteita
  Elämänkatsomus voidaan määritellä käsitejärjestelmäksi, joka ohjaa ajattelua ja käsitysten muodostumista antamalla yleisiä periaatteita. Maailmankatsomukseksi taas voidaan sanoa niitä uskomuksia, käsityksiä ja tietoa, joita meillä on todellisuudesta. Maailmankatsomukset eroavat elämänkatsomuksesta siinä, että ne muodostavat usein joukkoliikkeitä, kuten uskonnot ja aatteelliset yhdistykset. Elämänkatsomus on puolestaan individualistinen, oman elämäni suunnitelma.
• Elämänkatsomuksellisia ratkaisuyrityksiä - ihmisen suhde itseensä ja maailmaan
  Terve itsetunto on osa suotuisaa elämänkatsomusta, mutta missä määrin meillä itsellämme on mahdollisuus vaikuttaa sen kehitykseen? Olemmeko vain perimämme ja ympäristömme tuote? Nykypsykologian mukaan yksilöllisyyteen liittyy itsesäätely, oma suuntautuneisuus ja omat valinnat. Eksistentialistisen käsityksen mukaan puolestaan olemme vapaita valitsemaan itse itsemme. Itsetuntoa muovaa siis kolmen seikan vuorovaikutus: fyysiset ominaisuudet, ympäristöstä saadut vaikutteet sekä se, miten yksilönä muokkaan omaa toimintaani.

Muut

• Elämänkatsomustiedon mp3-kurssi
  Opiskele lukion elämänkatsomustiedon kursseja kuuntelemalla.