Kansalais- ja yhdistystoiminta

Kuinka paljon sinä voit vaikuttaa asioihin? Erilaisten kansalaisjärjestöjen kautta yksittäisetkin ihmiset voivat saada äänensä kuuluviin. Valinnanvaraa ja arvokkaita kohteita löytyy lähikirjaston pelastamisesta aina globaalia ilmastonlämpenemistä vastaantaistelemiseen asti. Kansalaisen on hyvä tuntea sekä oikeutensa että kanavat, joiden kautta hän voi vaikuttaa asioiden tilaan. Arvojen kyynistymisestä huolimatta monet ovat edelleen valmiita uhraamaan aikaansa vapaaehtoiseen toisten ihmisten auttamiseen. Miksi?

Videot

• Amnesty International - maailmanlaajuinen kansalaisjärjestö
  Amnestyn jäsenet ja Amnestyn tiedottaja Tommy Lindgren kertovat Amnestyyn liitymisen syistä ja järjestön toiminnasta.
• Aktiivinen kansalainen: Reilun kaupan tuotteiden historia
  Tutkija Tiina Rättilä kertoo reilun kaupan tuotteiden historiasta. Reilun kaupan järjestelmä lähti kehittymään vähitellen 1970-luvun kuluessa, jolloin myös Suomeen perustettiin ensimmäinen kehitysmaakauppa.

Audiot

• Kansalaisliikkeet - kansalaistottelemattomuus vs. yhteiskuntaan sopeutuminen
  Suomalaiselle kansalaistoiminnalle on ominaista nuorten ajaman radikaalin liikkeen vakiintuminen vähitellen yhteiskuntaan, jolloin toiminta saa usein myös yhdistystoiminnallisia piirteitä.
• 1900-luvun lopun yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kansalaistoimintaan
  1980- ja 1990-luvulla suomalainen yhtenäiskulttuuri pirstoutui, elettiin myös voimakkaan yksilöllistymisen aikaa. Isojen järjestöjen jäsenmäärät lähtivät laskuun ja syntyi suuri joukko pieniä yksilöllisiä yhdistyksiä.
• Euroopan komissiolla velvollisuus kuulla kansalaisjärjestöjä
  Lakiehdotukset valmistelevalla Euroopan komissiolla on velvoite olla vuorovaikutuksessa kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuorovaikutus on ollut perinteisesti vilkasta, mutta nyt velvoite on kirjattu uuteen perustuslailliseen sopimukseen. Tämä turvaa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet.
• Kansalaistoiminnan historiaa
  Kansalaistoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä. Järjestäytynyt kansalaistoiminta alkoi länsimaissa 1700-luvun lopulla valistuksen ajalla. Samoihin aikoihin alkoi toiminta myös Suomessa. Samassa yhteydessä alkoi yhdistysmuotoinen toiminta.
• Globaali vaikuttaminen - kansalaisten mahdollisuudet
  Ville Luukkanen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta kertoo, että globaaleihin asioihin on mahdollista vaikuttaa Suomessakin. Kulutusvalinnat, yhdistystoiminta ja poliittinen osallistuminen ovat hyviä vaikuttamisen tapoja.
• Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
  Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo unionin oikeutta ja sen soveltamista.
• Pro makasiinit -liike
  Tuomas Rantanen kertoo Pro makasiinit -liikkeen perustamisesta ja miten ihmiset saatiin mukaan liikkeeseen.
• Suomalaiset Euroopassa
  Suomalaisia on vähän, mutta meillä voi silti olla paljon annettavaa muille.
• Kansalaisten vaikutuskeinot julkishallintoon
  Kansalaiset voivat vaikuttaa julkishallinnon toimintaan. Päätöksentekoon voi vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa. Vaikuttaa voi myös seuraamalla kunnallista toimintaa ja puuttumalla siihen.
• Yksilön vaikutusmahdollisuudet Euroopan parlamentin toimintaan
  Yksilöllä on mahdollisuus vaikuttaa Euroopan parlamentin toimintaan suoraan edustajien kautta tai suomalaisten puolueiden kautta.
• Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet Euroopan unionissa
  Kansalaiset voivat vaikuttaa Euroopan unionissa kansalaistoiminnan ja median kautta sekä äänestämällä. Vaikutuskanavat ovat EU-parlamenttivaalien myötä lisääntyneet.
• 1970-luvulla kansanliikkeistä tuli järjestöjä
  1970-luvulla kansanliikkeistä tuli järjestöjä. Yksi olennainen syy tähän oli se, että valtionavustuskäytäntö muuttui ja useimmat järjestöt pääsivät merkittävän valtionavun piiriin. Tämä kasvatti keskus- ja piiritoimistoja ja palkatun henkilöstön määrää.
• Kansalaistoiminnan murrosvaiheet 1900-luvulla
  Filosofian tohtori Aaro Harju kuvailee 1900-luvun kansalaistoiminnan murrosvaiheita: 1900-luvun alun kahtiajakautumista, 1920- ja 1930-lukujen vaihteen oikeistoradikalismia sekä tilannetta sotien jälkeen.