Sosiaalipsykologia

Monet psykologian suuntaukset ovat ensisijaisesti kiinnostuneita joko ihmisen sisäisestä mielen maailmasta tai yleensäkin kaikissa yksilöissä vaikuttavista lainalaisuuksista. Sosiaalipsykologiassa tutkitaan ihmisten välistä vuorovaikutusta ja esimerkiksi erilaisia ryhmäilmiöitä. Tämän näkökulmien eron vuoksi sosiaalipsykologia luokitellaankin toisinaan itsenäiseksi, psykologiasta erilliseksi tieteenhaaraksi. Kaikki psykologian suuntaukset kuitenkin tunnustavat ihmisen sosiaaliseksi olennoksi, jonka kehitykseen ja toimintaan toiset ihmiset mitä suurimmassa määrin vaikuttavat.

Materiaalia

Videot

  • Eräässä koululuokassa oppilaat tarkkailevat opettajan persoonallisuutta tehden havaintoja hänen käyttäytymisestä ja reaktioista.
  • Projektikouluttaja Erja Salo kertoo, että . Ongelmat tulisi kuitenkin selvittää ajoissa, koska ne voivat johtua pienestä väärinkäsityksestä.
  • Eri kulttuureissa suhtaudutaan yksilöllisyyteen eri tavalla.
  • Lasten sukupuoli-identiteetti alkaa kehittyä jo kaksi vuotiaana ja lopullinen tiedostus tapahtuu kun lapsi ymmärtää sukupuolen pysyvyyden.
  • Videoleikkeessä leikitään ja kokeillaan roolien tekemistä. Oikeiden ihmisten toimintamallit antavat hyvän lähtökohdan roolien tekemiseen.
  • Teatterin tekemisessä harjoitellaan nyt roolien tekemistä statusten eli henkilöiden arvojärjestysten avulla.
  • Leikkiminen erilaisilla tunteilla auttaa, kun näytellessä pitäisi pystyä tuottamaan oikeita tunteita.
  • Työpaikan ongelmana on huono ilmapiiri ja tilannetta kartoittamaan kutsutaan konsultti, joka esittää toimintaehdotuksia ilmapiirin parantamiseksi. Mikään ei kuitenkaan muutu, koska johto ei tartu asiaan. Mikä neuvoksi?
  • Töissä on ikävä ilmapiiri: nälvimistä, kyttäämistä ja juoruilua. Töihin on ikävä lähteä. Miten purkaa tilannetta?
  • Yritysfuusion jälkeen työpaikan strategiat ja organisaatio on laitettu uusiksi moneen kertaan, eikä uudistuksille näy loppua. Työpaikan ilmapiiri alkaa rakoilla ja työntekijät eivät jaksa jatkuvaa muutosta.
  • Valtiotieteen tohtori Kimmo Jokisen mukaan perhe heijastaa tietyllä tavalla ympäröivää yhteiskuntaa.
  • Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että työn ja perheen yhteensovittamisen tutkimusta käydään monen tieteenalan piirissä: yhteiskuntatieteessä, kasvatustieteissä ja psykologiassa. Psykologiassa tutkimus on keskittynyt tutkimaan, miten työ vaikuttaa perhe-elämään ja vastaavasti, minkälaisten mekanismien kautta perhe-elämän vaikutukset voivat kulkeutua työelämään.
  • Psykologian professori Ulla Kinnunen on pohjannut omaa tutkimustaan työn ja perheen yhteensovittamisesta moniroolisuuden teoriaan. Olemme puolisoita, vanhempia ja mukana työelämässä. Monien roolien voidaan ajatella kuormittavan, mutta toisaalta roolien voidaan myös ajatella vahvistavan toisiaan ja lisäävän yksilön voimavaroja.
  • "Usein ajatellaan juuri naisten kokevan työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmia", kertoo psykologian professori Ulla Kinnunen. Käsitys pitääkin paikkansa, mutta vain osittain. Kun miehiltä ja naisilta kysytään kokemuksia työn ja perheen yhteensovittamisesta, käy ilmi, että molempien sukupuolten kokemukset ovat hyvin samanlaisia.
  • Psykologian professori Ulla Kinnunen kertoo, että perhemyönteisessä organisaatiokulttuurissa työntekijä nähdään kokonaisuutena: Työntekijällä on työn lisäksi myös muuta elämää, perheeseen tai vapaa-aikaan liittyviä tavoitteita.
  • Psykologian professori Ulla Kinnunen uskoo, että tulevaisuudessa tarvitaan vielä tutkimustyötä, jotta pystyttäisiin selkeästi osoittamaan perhemyönteisyyden hyödyt organisaatioille.

Audiot

  • Persoonallisuus ei ole yksiselitteinen käsite. Kun arkielämässä puhumme persoonasta, on meillä käytössä useita eri määritteitä: minä, minuus, yksilö, luonne ja temperamentti. Psykologia määrittelee ihmisen persoonallisuuden ihmisen psyykkisten, sosiaalisten ja fyysisten toimintojen ainutkertaiseksi kokonaisuudeksi. Psykologiatieteen eri suuntaukset tuovat eri korostuskulmia persoonaan, esimerkiksi sosiaalipsykologia korostaa yksilön ja ryhmän vuorovaikutusta ja ihmisen yksilöllisyyttä suhteessa muihin ihmisiin.
 


Psykologiaa Elävässä arkistossa

Nikita Fouganthinen vaimo. Kuva: YLEJuha Valjakkala tuomittiin vuonna 1988 Ruotsissa tehdystä kolmoismurhasta. Suomen pisimpään istunut elinkautisvanki on paennut monia kertoja. Puoliso Alexandra Fouganthine ei pidä miestään vaarallisena.

Kolmoismurhaajan vaimo haastattelussa

Maarit Tastulan Punainen lanka
Miten minusta tuli minä?
Muoti ja kauneus
Muuttuva yhteiskunta
Nuoriso
Rikokset
Tietoiskut



Muualla Yle.fi:ssä