Motivaatio, tunteet, ajattelu (PS4)

Viimeisten kymmenen vuoden aikana psykologia on tietyllä tavalla palannut juurilleen, kun tajunnan ja tietoisuuden tutkimus on uudelleen noussut valokeilaan. Filosofien ja psykologien lisäksi tietoisuus kiinnostaa nyt myös esimerkiksi aivotutkijoita. Mitä tietoisuudella sitten oikeastaan ymmärretään? Tietoisuuden olemukselle on ensisijaisen tärkeää sen elämyksellisyys. Vain tietoisuuden omaavista olioista tuntuu joltakin olla olemassa: tietoiset oliot voivat tavoitella asioita, tuntea ja tunnistaa tunteitaan. Tietoisuus omasta ajattelusta mahdollistaa myös sen kriittisen tarkastelun ja itsensä kehittämisen.

Tunnekokemukset ja -ilmaukset ovat aikuisilla ihmisillä ainakin tiettyyn rajaan asti päättelyn ja kognitioiden säätelemiä. Tunteet ovat tärkeitä esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen onnistumisen kannalta. Tunneäly-käsite viittaa juuri tähän; ihmisellä tulee olla kyky samaistua toisen ihmisen asemaan ja tunnistaa, miltä toisesta ihmisestä tuntuu.

Ihmiset elävät jatkuvasti erilaisten motiivien ristipaineessa, jossa päätökset toiminnasta on tehtävä: Menenkö elokuviin, mikä olisi hauskaa vai teenkö läksyt, mikä olisi hyödyllistä? Motivaatio tarkoittaa motiivien eli toiminnan psyykkisten syiden summaa.

Videot

• Muistin monta tasoa
  Muisti voidaan jakaa implisiittiseen, eksplisiittiseen, asia- ja tapahtumamuistiin sekä lyhytkestoiseen muistiin.
• Tajunta ja tietoisuus
  Ihmisen tajunnan ja tietoisuuden olemus on psykologian vanhimpia arvoituksia.
• Organisaation kehittäminen
  Organisaation kehittäminen edellyttää kehittäjältä prosessi osaamista. Kehittäjän on myös ymmärrettävä, miten ihmiset tulkitsevat ja jäsentävät organisaatoita.
• Tunteet ja elimistö
  Neurologian erikoislääkäri Markku T. Hyyppä selvittää tunteiden ja elimistön välistä vuorovaikutusta.
• Tunteet - ihmisen tietoisuuden perusta
  Tunteet ovat ihmisen tietoisuuden perusta. Ne mahdollistavat sosiaalisen vuorovaikutuksen ihmisten välillä.
• Elekieli: Sukupuolierot
  Naiset hymyilevät, nauravat ja vastaavat toisten ihmisten hymyyn herkemmin kuin miehet. Kiinteä katsekontakti keskustelun aikana osoittaa aitoa kiinnostusta toista ihmistä kohtaan.
• Elekieli: hymy
  Hymyllä osoitetaan tavallisesti mieltymyksen tunnetta. Hymyllä voidaan tosin myös peitellä muita tunnetiloja.
• Elekieli: katse
  Katseen viesti voidaan tulkita usealla eri tavalla. Katse voi olla aktiivinen, passiivinen tai sosiaalinen.
• Stressi ja tiedolliset toiminnot
  Tiedolliset toiminnot ovat ylempiä aivotoimintoja, jotka säätelevät esimerkiksi päätöksentekokykyämme. Stressin alla kognitiiviset toiminnot voivat heiketä aiheuttaen hulluksi tulemisen pelkoa.
• Aleksitymia - vaikeus kuvailla tunne-elämää
  Aleksitymia tarkoittaa vaikeutta kuvailla tunne-elämää.
• Suggestiot eli hypnoosit
  Suggestiot eli hypnoosit voidaan jakaa ideomotorisiin suggestioihin, haastesuggestioihin sekä kognitiivisiin suggestioihin.
• Elekieli: sanaton viestintä
  Kasvojen ilmeet ja katse kuvastavat pääsoin ihmisen sanatonta viestintää. Ihmisen kokemat tunteet ilmenevät siis katseen ja ilmeiden välityksellä.
• Hypnoosi
  Mistä hypnoosi on saanut alkunsa ja mitä siitä ajatellaan.
• Kognitiiviset toiminnot
  Kognitiivisten toimintojen tutkimus ja kognitiivinen neurotiede keskittyy ajattelun hermostollisiin prosesseihin.
• Omat selviytymiskeinot
  Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kertoo, että jokaisella ihmisellä on omat selviytymiskeinonsa. Omia selviytymiskeinoja kannattaa miettiä läpi ajoissa: Mitä olen yleensä tehnyt, kun paha olo kohtaa?
• Ihmisen tajunta
  Ihmisen subjektiivinen maailma koostuu havainnoista, aistimuksista ja tunteista.
• Mediakompassi: Miten tukea lasta kriittisen ajattelun synnyttämisesä?
  Psykologian tohtori Anu Mustonen on huomannut, että nuoret ovat taitavia mediankäyttäjiä teknisesti. Vanhempien apua tarvitaan kuitenkin kriittisen näkemyksen synnyttämisessä ja kyseenalaistamisessa.
• Mediakompassi: Lapsi muodostaa tarinan mielikuvituksensa varassa
  Psykoterapeutti Riitta Martsola painottaa, että tekstiä lukiessa lapsi muodostaa tarinan oman mielikuvituksensa rajoissa.

Audiot

• Informaatiotulvan hallitseminen - yksilöiden vastuu
  Informaatiotulva asettaa haasteita ihmisten keskinäiselle viestinnälle, esimerkiksi työpaikoilla. Lyhyen ja selkeän viestinnän arvo nousee tulevaisuudessa, sillä jaarittelijat rasittavat kollegoidensa aivokapasiteettia.
• Miten ihminen käsittelee tietoa?
  Ihmisen tiedonkäsittely on monen eri tekijän summa. Tiedonkäsittelyyn osallistuvia toimintoja nimitetään kognitiivisiksi toiminnoiksi. Niitä ovat mm. ajattelu, havaitseminen, kieli, muisti ja oppiminen. Kognitiivisista toiminnoista vastaa ihmisen aivokuori.
• Aivot ja psyyke
  Aivot synnyttävät subjektiivisen tajunnan. Minuus, persoonallisuus ja tajunta majailevat aivoissa, mutta järjestelmän toimintaa ei vielä ymmärretä. Aivojen toiminnan ymmärtäminen vie meidät myös itseymmärtämisen lähteille, toteaa Suomen Akatemian tutkija Antti Revonsuo.

Muut

• Psykologian mp3-kurssi
  Opiskele lukion psykologian kursseja kuuntelemalla.