Aivot ja psyyke

Aivojen ja ihmislajin kehittyminen on miljoonien vuosien tulos. Kehityksen kannalta oleellista on ollut hermosolujen välisten kytkentöjen lisääntyminen ja hermosolujen muotoutuminen kaaoksesta järjestykseen. Aivot ovat muuttuneet 40000 vuoden aikana vain vähän, mutta ihmisen kulttuurievoluutio on ollut huikea. Aivoista saatu tieto on lisääntynyt. Aivotutkimus kuuluu neurotieteisiin, mutta uusia yhteyksiä on syntynyt niin psykologian, filosofian kuin tietojenkäsittelynkin suuntaan. Nämä tieteenalat yhdessä tutkivat mielen ja aivojen ongelmaa. Lapsen aivot ovat lähes valmiit syntymähetkellä. Virikkeisellä ympäristöllä ja hoivaavalla ihmissuhteilla voidaan tukea lapsen aivojen kehittymistä suotuissaan suuntaan. Aivot säilyttävät toimintakykynsä, mikäli ihminen käyttää niitä aktiivisesti. Nykyisten tutkimusten mukaan normaali vanheneminen aiheuttaa vain lievää yleisluonteista toimintojen hidastumista. Aivotutkimuksen tuloksia voidaan soveltaa mm. oppimishäiriöiden, aivosairauksien ja muistihäiriöiden tutkimisessa. Tutkijat Antti Revonsuo ja Heikki Hämäläinen kertovat aivotutkimuksesta ja aivotutkimuksen haasteista tulevaisuudessa.

> Paluu
 


Psykologiaa Elävässä arkistossa

Nikita Fouganthinen vaimo. Kuva: YLEJuha Valjakkala tuomittiin vuonna 1988 Ruotsissa tehdystä kolmoismurhasta. Suomen pisimpään istunut elinkautisvanki on paennut monia kertoja. Puoliso Alexandra Fouganthine ei pidä miestään vaarallisena.

Kolmoismurhaajan vaimo haastattelussa

Maarit Tastulan Punainen lanka
Miten minusta tuli minä?
Muoti ja kauneus
Muuttuva yhteiskunta
Nuoriso
Rikokset
Tietoiskut



Muualla Yle.fi:ssä