Mielenterveys ja hyvinvointi

Mielenterveyden määrittely on vaikeaa ja kulttuurikontekstista riippuvaista. Raja normaalin ja epänormaalin välillä on jatkuvasti uudelleen veteen piirrettävä viiva. ”Kyky tehdä työtä ja rakastaa”, kuului Freudin määritelmä psyykkisestä terveydestä. Se on edelleen hyvin osuva. Myös psykoterapeutin näkökulmasta ero terveen persoonallisuuden kehityksen ja häiriintyneen kehityksen välillä on häilyvä, se on tietynlainen jatkumo. Ihmisen kehitykseen kuuluu ristiriitoja ja epätäydellisyyttä. Emme voi koskaan saada kaikkia halujamme ja toiveitamme tyydytettyä. Ihminen hakee koko elämänsä täydellistymistä. Hyvin monenlaiset fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Omaa hyvinvointia on mahdollista edistää ja ongelmia ehkäistä esimerkiksi huomioimalla oman jaksamisensa rajat. Temperamentti on yhteydessä siihen, kuinka ihminen kokee stressin ja minkälaisia fysiologisia seurauksia hänen stressillään on. Kriiseissä samaa kokeneiden ihmisten antama vertaistuki ja omien kokemusten jakaminen saattaa olla ensiarvoisen tärkeää.

Mielenterveyteen on suhtauduttu eri tavoin eri kulttuureissa, eri maissa eri aikoina. On sanottu, että persoonallisuuden kannalta juuri tämä aika jota elämme, on suvaitsemattominta kautta aikojen. Medikalisoituneissa länsimaissa ensimmäinen vastaus mielenterveyden ongelmiin on yleensä lääkehoito. Lääkehoitoon saattaa kuitenkin liittyä ikäviä sivuvaikutuksia. Monissa häiriötiloissa lääkehoidon rinnalla tai jopa sen sijalla käytetään hoitokeinona psykoterapiaa.

Videot

• Kiireen vähentäminen arjen rooleja karsimalla 1
  Kouluttaja Timo Lampikoski pyytää kiireisiä Angelaa, Tuirea ja Mikaa valitsemaan omista rooleistaan sellaisen, josta he voisivat luopua.
• Uupumuksen oireet
  Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kuvailee uupumuksen oireita.
• Lapset ja vanhempien mielenterveysongelmat
  Lastenpsykiatri Tytti Solantaus muistuttaa, että mielenterveyden ongelmista kärsivien vanhempien tulisi puhua avoimesti lapsilleen omista mielenterveyden ongelmistaan. Näin lapsi ei syytä itseään vanhemman sairaudesta.
• Miten selvitä ongelmista?
  Toiminnanjohtaja Pirkko Lahti Suomen Mielenterveysseurasta kertoo, että opimme ratkaisemaan ongelmia mallioppimisen kautta. Ongelmista selviämisessä voi auttaa myös hyvä kuuntelija.
• Kokemuksia masennusryhmästä
  Masennusryhmän päätyttyä osallistujilta toivotaan aina palautetta. Palautetta pyydetään ryhmän hyvistä ja huonoista puolista, huomioita itsestä sekä huomioita ryhmän muista jäsenistä eri vaiheissa.
• Riippuvuus hallitsee ihmistä
  Terveyden edistämiskeskuksesta toiminnanjohtaja Harri Vertion mukaan riippuvuudessa on kyse sellaisesta ilmiöstä, jota ihminen ei enää hallitse, vaan joka hallitsee ihmistä.
• Monet roolit kiireen aiheuttajina
  Monet eri roolit voivat johtaa siihen, että aikaa ei ole kunnolla mihinkään. Angela on yhtä aikaa äiti, ystävä, vaimo, työntekijä, koiranomistaja ja hyväntekijä.
• Masennusryhmässä opiskellaan sosiaalisia taitoja
  Masennuksesta tervehtymiseen auttaa usein yksilöiden välinen kommunikointi ryhmässä. Ryhmässä yksilö saa ilmaista itseään ja oppii sosiaalisia taitoja sekä itsehoitoa.
• Suggestiot eli hypnoosit
  Suggestiot eli hypnoosit voidaan jakaa ideomotorisiin suggestioihin, haastesuggestioihin sekä kognitiivisiin suggestioihin.
• Vertaisryhmät auttavat masennuksesta toipuvia
  Videoleikkeellä esiintyvä nainen toimii kokemuskouluttajana. Hän on itse kärsinyt masennuksesta, mutta saanut apua vertaisryhmistä. Nyt hän jakaa kokemuksiaan ja tietoaan luennoimalla kouluissa ja yhteisöissä.
• Kiireen vähentäminen arjen rooleja karsimalla 2
  Minkälaisella mielellä Angela, Tuire ja Mika lähtevät totaeuttamaan rooliensa tasapainottamista?
• Omat selviytymiskeinot
  Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kertoo, että jokaisella ihmisellä on omat selviytymiskeinonsa. Omia selviytymiskeinoja kannattaa miettiä läpi ajoissa: Mitä olen yleensä tehnyt, kun paha olo kohtaa?
• Psykoterapia
  Psykoterapia on hoitomuoto, missä ollaan kiinnostuneita ihmisestä yksilönä.
• Teatteria tekemässä: esitelmän tekeminen
  Teatterikoulussa annetaan vinkkejä esitelmän pitoon esimerkiksi koulussa. Kehon asennoilla ja eleillä on suuri vaikutus vastaanottajaan. Miten kehon asennot ja eleet vaikuttavat puheeseen?

Audiot

• Mitä psykologia on?
  Psykologiatiede muodostuu monista eri osa-alueista. Voidaan puhua yleisestä psykologiasta, neuropsykologiasta, kehityspsykologiasta, kognitiivisesta psykologiasta, persoonallisuuden psykologiasta sekä sosiaalipsykologiasta. Sana psykologia juontaa kreikan kielestä: psyyke tarkoittaa mieltä, sielua ja logos tietoa, oppia. Itsenäisenä tieteen psykologia on tunnettu vasta runsaat sata vuotta.
• Tautien historia: Psyykkiset häiriöt
  Ihminen on aina ollut altis mielenterveyden häiriöille.
• Kriisistä uuteen alkuun
  Miten selvitä, kun menetys tuntuu liian raskaalta?
• Depressiota voi hoitaa ja pitää hoitaa
  Masennus on yleinen sairaus Suomessa. Psykiatrian professori Erkki Isometsä kertoo depression uusista hoitomuodoista.

Tehtävät

• Psykologia: mitä tiedät terapiasuuntauksista?
  Valitse oikea vaihtoehto. Tehtävä kuuluu Etälukion psykologian kurssiin.
• Testaa tietosi stressistä
  Kaikilla on välillä stressiä. Tunnistatko stressin oireet? Testaa tietosi. Monivalintatehtävä.

Muut

• Elävä arkisto: Mielenterveys
  Tutustu Elävän arkiston materiaaleihin aiheesta.