Ruuan eri merkitykset

Syöminen sisältää paljon erilaisia ulottuvuuksia, joista terveellisen ravinnon ja oikean ruokavalion korostaminen on vain yksi osa. Emme syö vain pitääksemme itsemme hengissä, vaan ruokkiaksemme myös mieltämme. Se mitä syömme, on henkilökohtainen valinta. Ruokavalion noudattaminen saattaa olla jonkin sairauden vuoksi välttämätöntä, mutta myös vapaaehtoinen valinta ja tärkeä osa omaa identiteettiä. Ruoka voi olla myös eettinen valinta.

Olemme etääntyneet ruuan tuotantoprosesseista ja raaka-aineiden alkuperää voi olla vaikea jäljittää. Lähiruoka-ajattelun perustana on suosia lähialueen tuotteita. Kun ruuan valmistaja tunnetaan, tuotteen luotettavuus lisääntyy. Suosimalla lähiruokaa tuetaan myös lähiseudun ruuan tuottajia ja pidetään yllä ruokaperinteitä.

Lähiruokaan on liitetty ajatus kestävästä tuotannosta: lähiruokaa ei tarvitse kuljettaa pitkien matkojen päähän, jolloin kuljetuksen aiheuttama ympäristökuormitus on pieni. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen, sillä kuljetuksen osuus ruoan aiheuttamasta rasituksesta ympäristölle on huomattavasti pienempi kuin tuotannon aiheuttama rasitus. Ruuan ilmastotaakkaa määräytyy monista tekijöistä: ruuan tuotannosta, kuljetuksesta, säilytyksestä, jakelusta ja ruuan valmistuksesta. Ympäristöystävällisen valinnan tekeminen voi olla hankalaa.

Tehoviljelyllä tarkoitetaan tuotantotapaa, jolle ensisijaista on sadon määrä. Lannoitteita ja torjunta-aineita lisätään niin kauan kuin se on taloudellisesti kannattavaa. Tehoviljelyllä saadaan aikaan ylituotantoa eli tuotetaan enemmän kuin kansa kuluttaa. Ylituotantoa myydään polkuhinnoin maailman markkinoille.

Lihantuotanto on kestävän kehityksen kannalta ongelmallista, jos eläinravintoa tuotetaan syöttämällä karjalle ihmisravinnoksi kelpaavaa kasvisravintoa tai käyttämällä sellaisia peltoja, jotka sopisivat myös ihmisravinnon tuottamiseen. Kasvisruuan tuottaminen vaatii keskimäärin vain kymmenesosan lihan tuottamiseen tarvittavasta energiasta, mutta kasvisruoankaan tuottaminen ei ole aina ongelmatonta. Kaikkein vähiten ilmastoa rasittavat kuitenkin luonnon antimet: marjat, sienet, riista ja itse pyydetty kala.

Videot

• Kestävä kehitys: riittääkö ruoka kaikille?
  Agroekologian professori Juha Helenius kertoo edellytyksistä ruokkia vuodeksi 2050 ennustetut maailman 9 miljardia ihmistä.
• Syömisen monet merkitykset
  Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuskesta kertoo, että syömisellä on monia ulottuvuuksia ja että ravitsemuksellisesti terveellinen ravinto on vain yksi niistä.
• Kestävä kehitys: lähiruoka
  Agroekologian professori Juha Helenius määrittelee, mitä lähiruualla tarkoitetaan.
• Talousvalmentaja: Pauliinalle ruokaremontti
  Pauliina kuluttaa kuukaudessa ruokaan noin 320 euroa, joka on yksinasuvalle paljon.
• Talousvalmentaja: Pauliinan viikonlopun ruokaostokset
  Hanna Pikkarainen Uudenmaan Martoista olettaa, että Pauliina osti täydentävät ruokaostokset. Hän suosittelee, että Pauliina kävisi ruokakaupassa ainoastaan kaksi kertaa viikossa.
• Kestävä kehitys: tehoviljely
  Agroekologian professori Juha Helenius puhuu tehoviljelystä sekä siihen liittyvistä ongelmista kuten ylituotannosta.
• Etälukio: kestävä kehitys, nälkäongelma
  Agroekologian professori Juha Heleniuksen mukaan nälkäongelmassa on kyse pikemminkin köyhyydestä kuin ruuan puutteesta.
• Kestävä kehitys: lihantuotanto
  Agroekologian professori Juha Helenius kertoo lihantuotannon ongelmista sekä kestävästä lihantuotannosta.
• Talousvalmentaja: Pia on laihduttanut 62 kiloa
  Pia kertoo miksi hän laihdutti 62 kiloa.
• Syömisen ilo
  Mitä on syömisen ilo? Hauska ja hyvä syöminen on sivuutettu ja on tutkittu vain sairasta tai huipputerveellistä syömistä, toteaa Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti.

Audiot

• Ihminen ja terveys
  Oikeanlainen ravitsemus ja liikunta ovat tärkeitä ihmisen elimistölle. Ne edistävät sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia. Audiossa kerrotaan ravintoaineista ja miten ne vaikuttavat elimistön toimintaan sekä kerrataan hermoston, ruoansulatuksen ja tuki- ja liikuntaelimistön toiminta.