Mihin suomalainen uskoo? (UE5)

Valtaenemmistö, lähes 85% suomalaisista, on evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä. Muihin uskonto- ja kirkkokuntiin kuuluu yhteensä vain noin 3% kansalaisista. Toisaalta myös kirkkoon kuulumattomien osuus on tasaisesti kasvanut.

Ensimmäiset kristinuskon kosketukset Suomeen tapahtuivat viikinkiajalla. Suomalaisten jumalat olivat tuolloin haltijoita, joiden tehtävät liittyivät sen aikaisiin elinkeinoihin, metsästykseen, kalastukseen ja maanviljelyyn. Kristinuskon rantauduttua Suomeen vanha usko eli vielä sen rinnalla lähes pari sataa vuotta.

1100-luvulla rauhallisesti alkanut lähetystyö muuttui miekkalähetykseksi, jossa jakautunut kirkko, idän ortodoksit ja lännen katoliset, taistelivat pitkään väliinsä jääneistä reuna-alueista. Pähkinäsaaren rauhassa 1323 länsikarjalaiset ja savolaiset tulivat läntisen kirkon vaikutuspiiriin, kun taas Laatokan alue jäi ortodoksisen kirkon tukialueeksi.

1500-luvulla kuningas Kustaa Vaasa innostui Martti Lutherin uskonpuhdistuksesta, sillä hän tahtoi vahvistaa kruunun asemaa kirkon kustannuksella. Piispojen maallinen valta lopetettiin ja suurin osa kirkon omaisuudesta siirrettiin valtiolle. Suomessa uskonpuhdistuksen päätoteuttaja oli Mikael Agricola, jota uskonpuhdistuksen kansankielisyysperiaate innosti niin, että hänestä tuli Uuden testamentin kääntäjä ja samalla koko kirjakielen luoja.

Vielä 1800-luvun loppupuoliskolle asti kirkon vastuulla oli suurin osa niistä tehtävistä, jotka nykyään kuuluvat kunnille, tärkeimpinä kansansivistys ja sairaan- ja köyhäinhoito. Nykyaikaisen seurakunnan toiminnassa painottuvat perinteisen diakoniatyön ohella erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhetyö.

Videot

• Sielunhoitoa verkossa
  Kirkkoherra Martti Pitkänen antaa sielunhoitoa verkossa. Useimmat kysymykset koskevat kirkon oppeja ja toimituksia sekä ihmissuhde- tai mielenterveysasioita, joita ei yksin kykene ratkaisemaan. Palvelu on anonyymiä.
• Musiikki: Piae Cantiones -laulut
  Uli Korhonen kertoo millaisia olivat Piae Cantiones -laulut. Nämä laulut tunnetaan myös vanhan ajan "teinilauluina". Kuvaaja Jouko Tapper, äänittäjä Sakari Virkki. Video liittyy ohjelmaan Suomalaiset sävelet junior.
• Maan povesta: Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalue
  Turun yliopiston arkeologian assistentti Ville Laakso esittelee Lappeenrannan Kauskilan Kappelinmäen kaivausalueen.
• Maan povesta: Ristiretkiajan esineistöä
  Videossa esitellään rautakauden esineistöä ristiretkiajalta 1025-1200/1300 jKr.
• Agricolan jalanjäljillä 1/3: Mikael Agricola - kirkon uudistaja
  Mikael Olavinpoika syntyi 1510 Pernajassa varakkaan talonpojan perheeseen. Lahjakkaaksi havaittu poika lähetettiin kouluun Viipuriin, jossa hän alkoi käyttää itsestään nimeä Mikael Agricola. Agricola toimi menestyksekkäästi kirkon palveluksessa. 1554 hänestä tuli Turun piispa. Agricolan jalanjäljillä osa 1/3.
• Agricolan jalanjäljillä 2/3: Mikael Agricola - kielenkääntäjä
  Agricola teki merkittävimmän elämäntyönsä uskonnollisten tekstien kääntäjänä ja sanaston luojana. Hänen uskonnollisten tekstien käännöksensä, tärkeimpänä kaikista 1548 valmistunut Uusi testamentti, loivat perustan suomen kirjakielelle. Agricolan jalanjäljillä osa 2/3.
• Agricolan jalanjäljillä 3/3: Diplomaatti
  Agricolan elämä oli menestyksekäs ja hän onnistui nousemaan merkittävään asemaan, vaikka oli lähtöisin talonpoikaisperheestä. Hän kuoli 1557 paluumatkalla Venäjällä käydyistä rauhanneuvotteluista, jonne Kustaa Vaasa oli hänet lähettänyt. Agricola ei elinaikanaan saanut kaipaamaansa tunnustusta työstään, ja kuolemansa jälkeen hänet unohdettiin pitkäksi aikaa. Vasta 1800-luvulla virinnyt kansallisuusaate nosti hänet uudelleen mielenkiinnon kohteeksi. Agricolan jalanjäljillä osa 3/3.

Tehtävät

• Mikael Agricolan sanoja
  Tiedätkö, mitä seuraavat sanat tarkoittavat? Jos et tiedä, arvaa!

Muut

• Testaa tietosi: Mikael Agricolasta
  Testaa tietosi suomen kirjakielen isästä!
• Agricola - Ajatuksesta sanoihin
  YLEn verkkosivusto suomen kirjakielen isästä, Mikael Agricolasta.
• Uskonnon mp3-kurssi
  Opiskele lukion uskonnon kursseja kuuntelemalla.
• Elävä arkisto: Uskonnot ja elämänkatsomus
  Tutustu Elävän arkiston materiaaleihin.
• Elävä arkisto: Jehovan todistajat
  Jehovan todistajien usko poikkeaa monilta osin kansankirkon opetuksista.
• Elävä arkisto: Lestadiolaisuus
  1800-luvun puolivälissä syntynyt lestadiolaisuus on Suomen evankelisluterilaisen kirkon suurin herätysliike.
• Elävä arkisto: Körttiläiset
  Körttiläisyys on Pohjois-Savosta ja Pohjois-Pohjanmaalta 1700-luvulla alkanut luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike.
• Elävä arkisto: Nokia Missio
  Luterilainen kirkko on joutunut ottamaan kantaa karismaattisiin herätysliikkeisiin etenkin Nokia Missioon liittyvien kiistojen kautta.
• Elävä arkisto: Kirkosta eroaminen
  Piispa, kaksi pappia, yksi papiksi aikova sekä kaksi kirkosta eronnutta keskustelevat syistä, miksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärä on viime aikoina laskenut roimasti.
• Elävä arkisto: A-talk: Pako kirkosta
  Onko tämän päivän Suomessa mikään ihme, että ihmiset eroavat kirkosta?