Talouselämä

Raha on yleinen vaihdon väline, jonka voi vaihtaa hyödykkeisiin eli palveluihin ja tavaroihin. Rahaa käytetään myös arvon mittaamiseen, ja se on myös arvon säilyttäjä. Kulutus on hyödykkeiden käyttämistä ja nauttimista. Kuluttajan oikeuksia suojaa kuluttajansuojalaki, jota valvoo kuluttajavirasto.

Taloustieteen tutkimuskohteita ovat mm. hyödykkeiden kulutus ja tuotanto, markkinoiden toiminta, talouskasvu ja inflaatio. Tutkimus voi keskittyä selvittämään yksittäisten ihmisten tai yritysten taloudellista käyttäytymistä eri aikoina, tai se voi tutkia taloutta kokonaisuutena pyrkien selittämään erilaisten ilmiöiden syitä ja seurauksia. Talouselämän vaihtelulle ja häiriöille on kehitelty erilaisia ratkaisumalleja.

Talouspolitiikalla tarkoitetaan niitä julkisen vallan toimia, joilla pyritään saavuttamaan asetetut tavoitteet ja takaamaan kansalaisten hyvinvointi. Tavoitteita ovat mm. taloudellinen kasvu, korkea ja tasainen työllisyysaste, vakaa hintataso, viennin ja tuonnin tasapaino, oikeudenmukainen tulonjako, ympäristönsuojelu. Talouspolitiikka voidaan jakaa eri osa-alueisiin, joita ovat esimerkiksi finanssipolitiikka, rahapolitiikka tai tulopolitiikka.

Suomi eli pitkään vaihdantataloudessa. Ruotsin vallan aikana rahatalous yleistyi ja rahana käytettiin lähinnä Ruotsin kruunua. Venäjän vallan myötä kruunun rinnalle tuli Venäjän rupla. 1860-luvulta Suomi sai käyttöön oman valuutan Suomen markan, joka oli käytössä aina 2002 maaliskuulle asti. Sen jälkeen olemme eläneet euro-aikaa. Nyt pohditaan mm. sitä, mitä vaikutuksia maailmantalouden muutoksella ja globalisaatiolla on Suomen talouselämän ja tulevaisuuden kannalta.

Videot

Audiot

  • Ville Luukkanen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksesta kertoo, että globaaleihin asioihin on mahdollista vaikuttaa Suomessakin. Kulutusvalinnat, yhdistystoiminta ja poliittinen osallistuminen ovat hyviä vaikuttamisen tapoja.
  • Jo silkkitiet veivät aikoinaan kauppiaita aina Välimereltä Kiinaan asti. Kauppiaiden mukana kulkivat niin tiedot, taidot kuin elämänkatsomuksetkin. Maailman kansat ovat olleet yhteydessä toisiinsa kautta aikojen ja eri kulttuurit ovat saaneet vaikutteita toisiltaan.
  • 1800-luvun alkupuoliskolla myöhäismerkantilistinen talouspolitiikka näkyi Suomen taloudessa niin, että maatalous oli vanhakantaista, viljelymenetelmät tehottomia ja teollisuus vähäistä. Muutos tapahtui, kun valtaistuimelle nousi vapaamielinen Aleksanteri II. Uusi keisari saneli Suomen taloudellisen kohentamisen ohjelman. Kun keisari halusi toteuttaa uudistuksia myös valtiollisessa elämässä, alkoi ennennäkemätön uudistusten kausi: valtiopäivät jatkoivat jälleen toimintaansa ja talouselämä alkoi vapautua. Audiossa käsitellään Suomen talouden kehitystä 1800-luvulta aina 1990-luvun lamavuosiin saakka.
  • Talouden taantumaa voidaan ennustaa aikasarjamallien avulla.
  • Esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöiden sijoitusten riskejä voidaan arvioida matemaattisten mallien avulla.

Tehtävät

 


Yhteiskuntaopin keskustelu

Yhteiskuntaopin uutisia

Elävä arkisto

Lottovoittajan loppu. Kuva: Jorma Avelin1980-luvun lopussa Suomen talous eli jatkuvan nousun huumaa. Sitten tuli laskun maksamisen aika.

Lottovoittajan loppu

Maailmanpolitiikka
Muuttuva yhteiskunta
Politiikan vuosikymmenet
Presidentit
Talous, liikenne ja tekniikka



Muualla Yle.fi:ssä