Kansalaisen perusoikeudet

Perusoikeuksilla tarkoitetaan yksilöiden perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on kirjattu perustuslakiin. Perusoikeudet asettavat rajoja julkisen vallan toiminnalle sekä velvoittavat julkista valtaa huolehtimaan perusoikeuksien toteuttamisesta. Perusoikeuksia ovat mm. uskonnonvapaus, oikeusturva, oikeus kieleen ja kulttuuriin tai välttämättömään toimeentuloon. Monet vapausoikeudet, kuten sananvapaus, mahdollistavat sen, että kansalaiset voivat osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan.

Kansalaisten perusoikeudet on otettava huomioon, kun säädetään lakeja ja tehdään hallinnollisia päätöksiä. Myös tuomioistuinten ja viranomaisten on noudatettava perustuslain pykäliä. Perusoikeudet kuuluvat kaikille ja ne ovat toimivan demokratian elinehto. Perusoikeudet säädetään kansallisesti, mutta ne pohjautuvat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Oikeuksien lisäksi kansalaisilla on myös velvollisuuksia, kuten oppivelvollisuus tai asevelvollisuus.

Videot

• Amnesty International - maailmanlaajuinen kansalaisjärjestö
  Amnestyn jäsenet ja Amnestyn tiedottaja Tommy Lindgren kertovat Amnestyyn liitymisen syistä ja järjestön toiminnasta.
• Lapset kotiopetuksessa
  Kotikoulussa lapset suorittavat koko peruskoulun kotoa opettajavanhempien antaessa heille kotiopetusta. Lapsen persoonallisuutta halutaan suojella massakulttuurilta.
• Kehitysvammaisten työllistyminen
  Kehitysvammaiseen Sami Helteen suurin haave on saada työskennellä lasten kanssa.
• Luontoluuppi: jokamiehenoikeudet
  Jokamiehenoikeudet antavat suomalaisille erinomaiset mahdollisuudet ulkoiluun ja retkeilyyn. Kaikki ei kuitenkaan ole sallittua. Oikeudet tuovat mukanaan myös velvollisuuksia.
• On mulla unelma: Ihmisoikeudet 1
  Kehitysmaiden kohdalla keskeiseksi nousee kysymys kolmannen sukupolven ihmisoikeuksista. Tällä tarkoitetaan kaikkien kansojen oikeutta ja mahdollisuutta rauhaan ja kehitykseen.
• On mulla unelma: Ihmisoikeudet 3
  Ihmisoikeudet toteutuvat usein huonoimmin heikoimpien kohdalla: naiset ja lapset kärsivät usein eniten. Nuori poika kertoo kokemuksistaan kidutuksen uhrina.
• On mulla unelma: Ihmisoikeudet 2
  Toisen sukupolven ihmisoikeuksia ovat taloudelliset, sosiaaliset sekä sivistykselliset oikeudet. Näiden toteutumiseksi tarvitaan yhteiskunnan voimavaroja.
• Etälukio: kestävä kehitys, jokamiehenoikeus
  Jokamiehenoikeus antaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden käyttää ja nauttia luonnosta ilman maanomistajan lupaa.
• Saamelaiskulttuurin säilyminen
  Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio puhuu valtioiden velvollisuudesta turvata alkuperäiskansojen asema.
• On mulla unelma: Ihmisoikeudet 4
  Monikansalliset yritykset saattavat käyttää hyväkseen joidenkin maiden heikkoa ihmisoikeustilannetta.
• Mediakompassi: Maahanmuuttajan esittäminen mediassa
  6 degrees-lehden päätoimittaja Alexis Kouroksen mukaan mediassa maahanmuuttajaa kohdellaan usein alentavasti.
• Mediakompassi: Pelien ikärajat sitovia
  Tekniikan tohtori Jyrki J.J. Kasvi kertoo, että kauppojen velvollisuus on noudattaa pelien ikärajoja.
• Oppivelvollisuuslaki astui voimaan 1921
  Suomessa oppivelvollisuuslaki saatiin pitkien ponnistelujen jälkeen aikaiseksi vuonna 1921.
• Miksi demokratia?: Nainen – mies
  Miesten ja naisten yhtäläiset oikeudet Iranissa tarkoittavat jotain muuta kuin länsimaissa. Ohjelmassa seurataan iranilaisen bussikuskina työskentelevän naisen päivää.

Audiot

• Kansalaisliikkeet - kansalaistottelemattomuus vs. yhteiskuntaan sopeutuminen
  Suomalaiselle kansalaistoiminnalle on ominaista nuorten ajaman radikaalin liikkeen vakiintuminen vähitellen yhteiskuntaan, jolloin toiminta saa usein myös yhdistystoiminnallisia piirteitä.
• 1900-luvun lopun yhteiskunnallisten muutosten vaikutus kansalaistoimintaan
  1980- ja 1990-luvulla suomalainen yhtenäiskulttuuri pirstoutui, elettiin myös voimakkaan yksilöllistymisen aikaa. Isojen järjestöjen jäsenmäärät lähtivät laskuun ja syntyi suuri joukko pieniä yksilöllisiä yhdistyksiä.
• Euroopan komissiolla velvollisuus kuulla kansalaisjärjestöjä
  Lakiehdotukset valmistelevalla Euroopan komissiolla on velvoite olla vuorovaikutuksessa kansalaisjärjestöjen kanssa. Vuorovaikutus on ollut perinteisesti vilkasta, mutta nyt velvoite on kirjattu uuteen perustuslailliseen sopimukseen. Tämä turvaa kansalaisten vaikutusmahdollisuudet.
• Kansalaistoiminnan historiaa
  Kansalaistoiminta on ihmisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistä tekemistä. Järjestäytynyt kansalaistoiminta alkoi länsimaissa 1700-luvun lopulla valistuksen ajalla. Samoihin aikoihin alkoi toiminta myös Suomessa. Samassa yhteydessä alkoi yhdistysmuotoinen toiminta.
• Kansalaisaktivismi - Helsingin makasiinien suojelu 1
  Tanja Remes on kansalaisaktivisti, joka on ollut mukana ajamassa Helsingin makasiinien suojelua.
• Euroopan yhteisöjen tuomioistuin
  Euroopan yhteisöjen tuomioistuin valvoo unionin oikeutta ja sen soveltamista.
• Yhteiskunnan eheytyminen 1930-luvulla
  Suomen ensimmäinen punamultahallitus, talvisodan alkaminen ja suomalaisen yhteiskunnan eheytyminen 1930-luvulla ovat merkittäviä asioita Suomen historiassa.
• Euroopan unionin oikeusasiamies
  Euroopan unionin oikeusasiamies on hallinnon valvoja, jonka tehtävänä on katsoa, ettei unionissa tehdä hallinnollisia rikkomuksia.
• Pro makasiinit -liike
  Tuomas Rantanen kertoo Pro makasiinit -liikkeen perustamisesta ja miten ihmiset saatiin mukaan liikkeeseen.
• Kanne vanhustenhuollosta
  Eräs kansalainen kävi pitkän valitusprosessin useisiin eri tahoihin vanhustenhuollosta. Lopulta hänen valitus hyväksyttiin, ja vanhainkoti joutui vastaamaan tarvittavista muutoksista.
• Kansalaisten vaikutuskeinot julkishallintoon
  Kansalaiset voivat vaikuttaa julkishallinnon toimintaan. Päätöksentekoon voi vaikuttaa äänestämällä kunnallisvaaleissa. Vaikuttaa voi myös seuraamalla kunnallista toimintaa ja puuttumalla siihen.
• Informaatiotulvan hallitseminen - yksilöiden vastuu
  Informaatiotulva asettaa haasteita ihmisten keskinäiselle viestinnälle, esimerkiksi työpaikoilla. Lyhyen ja selkeän viestinnän arvo nousee tulevaisuudessa, sillä jaarittelijat rasittavat kollegoidensa aivokapasiteettia.
• Aselepo ja rauhanehdot vuonna 1944
  Äänitallenteessa kerrotaan Neuvostoliiton Suomelle asettamista rauhanehdoista jatkosodan jälkeen vuonna 1944.
• Valitus viranomaisen toiminnasta
  Kun halutaan puuttua viranomaisen taholta koettuun epäoikeudenmukaisuuteen, ennen valituksen tekoa tulisi miettiä, mitä viranomaisen toiminnassa halutaan muuttaa ja mitkä ovat omat motiivit.
• Amnesty international
  Äänileikkeellä Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo järjestön historiasta, toiminnasta ja tavoitteista.
• Ihmisoikeudet
  Jokaisella maailman ihmisellä tulisi olla mahdollisuus elää turvassa; saada ravintoa, puhdasta juomavettä, koulutusta, katto päänsä päälle ja terveydenhoitoa. Ihmisoikeudet liittyvät globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja demokratian toteutumiseen, kertoo toimittaja Rauli Virtanen.
• 1970-luvulla kansanliikkeistä tuli järjestöjä
  1970-luvulla kansanliikkeistä tuli järjestöjä. Yksi olennainen syy tähän oli se, että valtionavustuskäytäntö muuttui ja useimmat järjestöt pääsivät merkittävän valtionavun piiriin. Tämä kasvatti keskus- ja piiritoimistoja ja palkatun henkilöstön määrää.
• Kansalaistoiminnan murrosvaiheet 1900-luvulla
  Filosofian tohtori Aaro Harju kuvailee 1900-luvun kansalaistoiminnan murrosvaiheita: 1900-luvun alun kahtiajakautumista, 1920- ja 1930-lukujen vaihteen oikeistoradikalismia sekä tilannetta sotien jälkeen.
• Suomen autonomian synty
  Suomen historian vaiheet ovat kietoutuneet yhteen Euroopan suurvaltojen historian kanssa. Vuonna 1807 Napoleon ja Aleksanteri I olivat sopineet, että Venäjä suostuttelee Ruotsin liittymään Britannian vastaiseen kauppasaartoon. Kun Ruotsi ei suostunut, venäläiset joukot hyökkäsivät Suomeen vuonna 1808. Ruotsi hävisi sodan ja joutui luovuttamaan Suomen Venäjälle. Tästä alkoi Suomen autonomian kausi, joka päättyi vuonna 1917 itsenäistymiseen Venäjästä.
• Filosofia - arvot, moraali ja olemassaolo
  Mikä on moraalisen ja eettisen ero? Millä perusteella teemme moraalisia valintoja? Miten arvot ja moraali näkyvät suhteessamme yhteiskuntaan? Miksi me ihmiset olemme olemassa? Audiossa käsitellään etiikan, arvofilosofian, taiteenfilosofian ja yhteiskuntafilosofian peruskysymyksiä näkökulmasta, joka pyrkii vastaamaan kysymyksiin, kuka minä olen ja miksi voin tulla.

Tehtävät

• Historia: ihmisoikeuskysymyksiä 1
  Valitse mitkä monivalintatehtävän vastauksista ovat oikein. Tehtävä liittyy ohjelmaan On mulla unelma.
• Ihmisoikeudet
  Vastaa ihmisoikeuksiin liittyviin kysymyksiin. Monivalintatehtävä.

Muut

• Kurssit: Kansalaisen ABC, Tarttis tehdä jotain
  Kurssissa perehdytään kansalaistoimintaan ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin kotimaassa ja kansainvälisesti. Kansalaisen ABC, Tarttis tehdä jotain on seitsemänosainen itsenäinen verkkokurssi, josta on olemassa samanniminen tv-ohjelmasarja.
• Testaa tietosi: ihmisoikeudet
  Mitä tiedät ihmisoikeuskysymyksistä? Ota selvää testin avulla!