Yhteiskuntaoppi > Yhteiskuntatieto (YH1)

Yhteiskuntatieto (YH1)

Yhteiskunta koostuu itsenäisesti ajattelevista yksilöistä. Jotta kaikki sujuisi, on sovittava yhteisistä pelisäännöistä ja normeista. Politiikka on yhteiskunnan yhteisten asioiden hoitamista. Näkökulmia on yhtä monta kuin on ihmisiä. Demokratia takaa sen, että asioista ei päätetä yksipuolisesti, vaan ne pyritään näkemään mahdollisimman monipuolisesti, jotta oikeudenmukaisuus toteutuisi.

Suomi on demokraattinen valtio; kansanvaltainen, yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuva yhteiskunta. Vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin on kirjattu kansalaisen perusoikeuksiin. Demokraattinen yhteiskunta elää ja liikkuu monien ulkoisten ja sisäisten paineiden vaikutuksessa.

Videot

Audiot

  • Jokaisella maailman ihmisellä tulisi olla mahdollisuus elää turvassa; saada ravintoa, puhdasta juomavettä, koulutusta, katto päänsä päälle ja terveydenhoitoa. Ihmisoikeudet liittyvät globaaliin oikeudenmukaisuuteen ja demokratian toteutumiseen, kertoo toimittaja Rauli Virtanen.
  • Kunnallishallinto on elänyt viime vuosikymmeninä rajujen muutosten aikaa. Pohjoismainen hyvinvointivaltio rakennettiin hyvinvointipalvelujen varaan, mikä lisäsi kuntien tehtäviä 1970-luvulla ja 1980-luvun alkupuolella. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus vuonna 1993 vahvisti kuntien itsehallintoa. Vuonna 1995 tuli voimaan uusi kuntalaki, jonka keskeisenä tavoitteena on ollut avata kunnille mahdollisuuksia erilaisiin ratkaisuihin. Audiossa tutustutaan kunnan eri elimien valtasuhteisiin ja pohditaan tapoja, joilla kuntalainen voi vaikuttaa oman kuntansa asioita koskevaan päätöksentekoon.
  • Maaliskuussa 1917 Venäjällä puhkesi vallankumous, jonka johdosta keisari sysättiin syrjään. Keisarin syrjäyttäminen sai Suomessa aikaan tapahtumaketjun, jonka seurauksena Suomi julistautui itsenäiseksi joulukuun 6. päivänä vuonna 1917. Audiossa käsitellään Suomen itsenäisyyden vaiheita aina sisällissodasta ja valtiomuodon päättämisestä Suomen liittymiseen Euroopan unioniin.
  • Tutkijoiden mukaan ihmisyhteisö on ihmiseksi kehittymisen luonnollinen ja välttämätön ehto. Erilaisia yhteisöjä on kuitenkin olemassa lukemattomia määriä. Miten määritellä, minkälainen on hyvä yhteisö ja hyvä yhteiskunta, kun hyvän käsitekin on erilainen eri kulttuureissa. Voidaksemme arvostella yhteiskunnallista edistyksellisyyttä, meidän pitäisi osata tulkita arvioimaamme yhteisöä sen omasta kulttuurisesta kontekstista käsin. Audiossa pohditaan yhteiskunnan syntyä sekä käsitellään yhteiskuntateorioita ja hyvän yhteiskunnan olemusta.
  • Miten meidän tulisi elää hyvinä kansalaisina? Ymmärtääksemme itseämme uusissa olosuhteissa, informaatioyhteiskunnan ja globalisaation nykyvaihetta, on tärkeää palata aatteen ytimeen. Moderniteettimme muodostus on alkanut valistuksesta, aatevirtauksesta, joka vallitsi 1700-luvulla erityisesti Englannissa ja Ranskassa. Sen myötä aikuisten valistamiseen ja lasten kasvattamiseen alettiin kiinnittää huomiota. Tieto oli valtaa auttaa ja parantaa. Miten on asioiden laita nyky-yhteiskunnassa? Altruismia ei arvosteta, tilalle on tullut toisten välineellistäminen.

Muut

 


Yhteiskuntaopin keskustelu

Yhteiskuntaopin uutisia

Elävä arkisto

Lottovoittajan loppu. Kuva: Jorma Avelin1980-luvun lopussa Suomen talous eli jatkuvan nousun huumaa. Sitten tuli laskun maksamisen aika.

Lottovoittajan loppu

Maailmanpolitiikka
Muuttuva yhteiskunta
Politiikan vuosikymmenet
Presidentit
Talous, liikenne ja tekniikka



Muualla Yle.fi:ssä