Kysymysarkisto: Kemia kevät 2010
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- a,b,c,d,e
- Lähettäjä:
- santeri
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oliko a: Kaikki jalokaasut? b: happi, typpi, fluori, kloori, vety? c: Rikki? d: elohopea? e: Beryllium?
- Vastaus:
- Vastauksia seuraavan kysymyksen kohdalla koko tehtävään.
- Tehtävä 1
- Lähettäjä:
- pekka
- Paikkakunta:
- Tampere
- Kysymys:
- Käykö c-kohtaan kulta, koska uusimpien tutkimusten mukaan kullalla on useampia allotrooppisia muotoja ja muistaakseni myös 8-atominen muoto. Rikki lienee tässä kuitenkin se haluttu... F-kohta oli ärsyttävä, kun ainakaan meidän kirja ei asiaa kerro
- Vastaus:
- Kaikki oikeat vastaukset hyväksytään. Vääristä/puuttuvista alkuaineista vähennetään jotain. Kysymys a ja b-kohdissa kuului "alkuaineet", joten täyteen 1 pisteeseen vaaditaan luettelo. Tarkemmin pistelaskusta päätetään myöhemmin. 1. a) jalokaasut:helium, neon, argon, krypton, ksenon, radon b) vety, typpi, happi, fluori, kloori c) rikki, (seleeni) d) elohopea e) teknetium f) gadolinium
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- 1f
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Kuuluuko tuon Gadoliniumin tietäminen muka yleissivistykseen kun en siihen kyllä ikinä kemian kirjoissa oo törmänny. Paljonko menee pisteitä tuosta yhestä kohasta?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Tuleeko yhtään pistettä, jos mainitsi muut paitsi vedyn?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- A
- Lähettäjä:
- Jaakko
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Voiko Radonin mainita vaikka sillä ei ole pysyviä isotooppeja?
- Vastaus:
- Kuuluu jalokaasuihin, vaikka onkin radioaktiivinen.
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- 1B
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mitä jos puuttuu yksi kaksiatomisena esiintyvä molekyyli? saanko suoraan nolla pistettä (kun puolikkaitahan ei kai jaeta?)?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- f
- Lähettäjä:
- Antero
- Paikkakunta:
- Espoo
- Kysymys:
- Millaisesta pisteiden menetyksestä mahtaa tuossa f-kohdassa olla kyse? Mielestäni YTL:n on erittäin kohtuutonta vaatia näin syvällistä tietämystä kemian historiasta, varsinkin kun alkuaineen nimeämisen perusteet eivät ole täysin varmat (http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/64.html). Kyseistä alkuainetta saati herraa ei muuten ole kertaakaan mainittu millään tapaa koulumme kemianopetuksessa tai kemiankirjoissa. Vastaus oli myös mahdoton päätellä taulukkokirjan avulla, jollei henkilöä tiennyt, koska alkuaineen nimi ei vaikuttanut millään tapaa suomalaisperäiseltä.
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Lähettäjä:
- Abi Mikkeli
- Paikkakunta:
- Mikkeli
- Kysymys:
- Miten noissa kohdissa a ja b. riittääkö muutama esimerkki vai olisiko pitänyt kirjoittaa kaikki mahdolliset jotta saisi pisteen? ja tuo viimeinen... omissa oppikirjoissamme ei gadoliniumia ole kertaakaan mainittu, miksi oletetaan että yo kokeessa se tulisi tietää kun nimessäkän ei mitään suomalaiseen henkilöön vihjaavaa ollut?
- Vastaus:
- Kyllä kysymys oli a ja b kohdassa "alkuaineet", ja silloin täydet pisteet saa vain koko luettelosta. Pisteityksestä päätetään myöhemmin. Jokainen kohta on 1 p, mutta yleensä pisteitys tehdään 1/3 pisteen tarkkuudella. Gadolinin tunteminen kuuluu kemian opiskelijan yleissivistykseen.
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- 1f
- Lähettäjä:
- Alfred Nobel
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Olikohan Nobelium tarpeeksi lähellä kyseistä alkuainetta, kun en itse ole huomannut moolisarjan kirjoissa mainittavan ja tuntui, jotenkin hankalta loogisesti yrittää päätellä, että mikähän se noista maolin takasivujen alkuaineista mahtaa olla.( Olettaen, että oikea vastaus oli Gadolinium.)
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- e
- Lähettäjä:
- -
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Onko aine teknetium?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Lähettäjä:
- hmm
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- riittikö, jossa ykköstehtävässä nimesi alkuaineryhmän esim. halogeenit ja sitten antoi vaikkapa kolme esimerkkiä?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mutta eihän radonilla ole pysyviä isotooppeja... ? joten vähän hankala sen on esiintyä yksiatomisena 25 lämpötilassa. Eihän siitä nyt voidan vähentää, jos se puuttu!?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- f)
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Tämä kohta oli kyllä epäreilu, koska asiaa ei mainita kemian kirjoissa. Mielestäni teidän pitäisi antaa tehtävästä täydet pisteet, vaikka tuota alkuainetta ei olisi tiennyt.
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- b)
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Saako mitään. jos mainitsi kaksi viidestä?
- Vastaus:
- Saa ehkä jotakin. Pisteityksestä päätetään myöhemmin.
- Tehtävä 2
- Tarkennettu nro:
- 1a
- Lähettäjä:
- Eedvartti
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Meneekö pisteitä jos ei laskenut reaktiosarjojen avulla, koska kalsiumoksidilla, calsiumakarbidilla ja asetyleenillä oli kaikilla sama ainemäärä, ainakin reaktioyhtälöiden keroimien perusteella.
- Vastaus:
- Tehtävä 2
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Tontsa
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Pitikö reaktioyhtälöt laskea allekkain yhteen? Ja jos ei niin miksi ei? Eikö se niin ole että kaikki kalsiumkarbonaatti kuluu ensimmäisessä reaktiossa?
- Vastaus:
- Laskun voi suorittaa myös vaiheittain, kunhan ottaa kertoimet huomioon. Kalsiumoksidi loppuu ensin, koska tehtävässä kysyttiin"kuinka suuri tilavuus asetyleeniä voi muodostua?" Veden määrää ei ollut mainittu. Vastaus a) 2 CaO(s) + 5 C(s) → 2 CaC2(s) + CO2(g) CaC2(s) + 2 H2O(l) → Ca(OH)2(aq) + C2H2(g) b) Kokonaisreaktio 2 CaO (s) + 5 C + 4 H2O (l) → CO2 (g) + 2 Ca(OH)2 (aq) + 2 C2H2 (g) n(C2H2) = n(CaO) = m(CaO )/M (CaO ) = 5,78 g /56,08 g/mol = 0,10307 mol V(C2H2) = 0,10307 mol •22,414 l/mol = 2,310 l ≈ 2,31 l
- Tehtävä 2
- Tarkennettu nro:
- 2.2b
- Lähettäjä:
- moby
- Paikkakunta:
- helsinki
- Kysymys:
- mikä oli 2b:n oikea vastaus
- Vastaus:
- Tehtävä 2
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Eedvartti
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Onko paha virhe jos on pyöristänyt 2,3 ? eikä 2,31?
- Vastaus:
- Ei ole paha virhe. Yleensä tarkkuusvirheistä sakotetaan 1/3 - 2/3 pistettä.
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- c,d
- Lähettäjä:
- taneli
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oliko c:n vastaus että A: 0 B: 1 C:2 ? ja d-kohta että: A: trimetyylimetanoli, B: etanaali, C: 4-metyyli-2pentyyni
- Vastaus:
- Rakennekaavat laitan myöhemmin, jos onnistun. Pienistä nimien "kielioppivirheistä" voidaan vähentää vähän, jos nimi vastaa yksikäsitteisesti yhdistettä. Vastaus :c) Yhdisteessä B 1 kpl π-sidos , yhdisteessä C 2 kpl π-sidosta. Yhdisteessä A ei ole pii-sidosta. d) A: 2-metyylipropan-2-oli, B: propanaali , C: 4-metyylipent-2-yyni
- Tehtävä 3
- Lähettäjä:
- hanna
- Paikkakunta:
- hki
- Kysymys:
- mitkä oli yhdisteiden nimet ! monta pii sidosta niissä oli yhteensä.
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- minna
- Paikkakunta:
- turku
- Kysymys:
- kävikö C: 1,4,4- pentyyni
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- kj
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Käykö myös 1,1-dimetyylietanoli siihen. Kaksi hiiltä, päässä hiilessä OH-ryhmä ja samasta hiilestä lähtee kaksi metyyliryhmää? En oikein muuten osannut tulkita tuota (CH3)3COH kuin että tuossa OH:n viereisessä hiilessä olisi kolme CH3 kiinni
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- 3a
- Lähettäjä:
- Venla
- Paikkakunta:
- Riihimäki
- Kysymys:
- paljonko lähti pisteitä jos ei muistanut merkata elektroneja jotka ei osallistu sidosten muodostumiseen?
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- -
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Montako piisidosta on yhdisteessä B?
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Lähettäjä:
- moby
- Paikkakunta:
- helsinki
- Kysymys:
- kolmosen oikeat vastaukset???
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- 3 C
- Lähettäjä:
- Tea
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Moikka! Sain C-yhdisteeksi sellaisen kuin 4-metyyli-2,3-penteeni. Onko tämä väärin, sillä mielestäni se kyllä kävisi?
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Tarkennettu nro:
- 1c
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Millaiset perustelut riittivät piisidoksien lukumäärään?
- Vastaus:
- Hiilen hybridisaatioiden tai kaksoisidoksen ja kolmoissidoksen rakenteen selvittäminen riittävät.
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- d ja e
- Lähettäjä:
- dino
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- miten nämä aineet reagoivat?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- a,c,d
- Lähettäjä:
- Jepson
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Minkälaisia reaktioita tuli?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- 4 a. b. c. d. e. f.
- Lähettäjä:
- jönssi
- Paikkakunta:
- espoo
- Kysymys:
- mitkä reaktiot eri kohdissa tulivat?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- e
- Lähettäjä:
- milla
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä reaktiotuotteita tässä syntyi? Itse laitoin hiilidioksidin, OHmiinus-ioneita ja kalsiumdikloridin.. Menikö ihan metsään?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- d
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Olenko aivan väärillä jäljillä, ettei kaliumbromidi reagoi kloorin kanssa?
- Vastaus:
- Katsopas vastaus. Kaliumbromidin vesiliuoksessa on Br- -ioneja, jotka hapettuvat bromiksi.
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Paljonko yhden pisteen tehtävistä lähtee pisteitä jos on esim yksi olomuoto väärin mutta reaktio muuten oikein?? meneekö suoraan nollille?
- Vastaus:
- Ei YTL noin ankara ole! Olomuotovirheistä otetaan yleensä pieni virhe.
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- kaikki kohdat
- Lähettäjä:
- ...
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Tuleeko kaikkiin yhtälöihin tavallinen nuoli vai tuleeko johonkin kaksisuuntainen nuoli?
- Vastaus:
- Normaaliolosuhteissa riittää näissä reaktioissa yksisuuntainen nuoli.
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- 4.4d ja 4.4e
- Lähettäjä:
- abi
- Paikkakunta:
- helsinki
- Kysymys:
- mitkä olivat 4d ja 4e oikeat reaktioyhtälöt
- Vastaus:
- Tässä joka kohtaan reaktioyhtälöt vähän latteassa muodossa, mutta selain ei taida ymmärtää kemiaa. Yhtälöt a ja c - e voidaan kirjoittaa myös ionimuodossa. a) Zn(s) + CuSO4(aq) → ZnSO4(aq) + Cu(s) b) 2Mg(s) + O2(g) → 2MgO(s) c) Na2SO4(aq) +BaCl2(aq) → BaSO4(s) + 2NaCl(aq) d) Ainoastaan Br-- ioni reagoi: 2KBr(aq) + Cl2(g) → 2KCl(aq) + Br2(l) e) 2CaCO3(s) + 2HCl(aq) → Ca(HCO3)2(aq) + CaCl2(aq) Ca(HCO3)2(aq) + 2HCl(aq) → 2H2CO3(aq) +CaCl2(aq) Hiilihappo voidaan esittää myös H2O + CO2.
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitkä olivat oikeat reaktioyhtälöt?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- jaahas
- Paikkakunta:
- kuopio
- Kysymys:
- pitikö muka tasapainottaa reaktioyhtälöt niin kuin olet tuossa esimerkkivastauksissa tehnyt? itsehän en sitä tehnyt vaikka olisin toki osannut, koska luin tarkkaan tehtävänannon eikä siellä sanottu että _tasapainotetut_ reaktioyhtälöt.
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- e
- Lähettäjä:
- joppe
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- entä jos oli e-kohdassa CaCO3 (s) + 2HCl (aq) -> CO2 (g) + H20 (l) + CaCl2 (aq) onko tässä reaktioyhtälössä oikean siementäkään?
- Vastaus:
- Bruttoreaktio on oikein. Paljonko ensimmäisen reaktion puuttumisesta sakotetaan, päätetään myöhemmin.
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- Ville
- Paikkakunta:
- Espoo
- Kysymys:
- Tuleeko vähennyksiä jos laittoi esim a) kohdassa kuparisulfaattiliuoksen olomuodoksi l eikä aq, tehtävässähän ei mainittu tarkkaan että olisi juurivesiliuos. c) kohdassa näin sanottiin, joten päättelin että tässä tarkoitetaan vaan suolan sulatetta.
- Vastaus:
- Kuparisulfaattiliuoksella tarkoitetaan vesiliuosta. Jos sulatetta tarkoitetaan, se mainitaan erikseen.
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- e)
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä jos ei laittanut tuota välivaihetta ollenkaan, vaan kirjoitti suoraan ne lopulliset reaktiotuotteet? Ja sanoit, että hiilihappo voidaan esittää myös muodossa H2O + CO2. Meneekö paljon pisteitä, jos laittoi CO2:n olomuodoksi kaasun?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- jos kirjoitti tähän palamistuotteiksi myös hiilidioksidin, meneekö pisteet nollille tästä kohdasta?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Tarkennettu nro:
- c, e
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- käykö c ja e kohtiin kaksisuuntainen nuoli?
- Vastaus:
- Tehtävä 5
- Tarkennettu nro:
- 5b)
- Lähettäjä:
- Jonttu
- Paikkakunta:
- Tampere
- Kysymys:
- oliko tossa kyse siitä, että sen paperin selluloosa yksiköiden välillä on niitä beeta 1,4-sidoksia, jotka muodostaa vetysidoksiA muiden kanssa?
- Vastaus:
- Tässä vastausrunkoa koko tehtävään. a) Polypropeenin palaessa muodostuu hiilidioksidia ja vettä ja se voidaan polttaa, mutta polyvinyylikloridi sisältää klooria (noin 60 paino-%), ja palaessa muodostuvissa päästöissä on runsaasti vetykloridia (suolahappo). Klooria sisältävien muovien palaessa voi lisäksi muodostua supermyrkyiksi luokiteltuja yhdisteitä. b) Talouspaperissa on miltei puhdasta selluloosaa, jonka poolisiin ryhmiin vesi tarttuu vetysidoksin. Ruokaöljyn rasvamolekyylit muodostavat selluloosan kanssa pääasiassa heikkoja dispersiovoimia. c) Raudan sähkökemiallisessa korroosiossa metallinen rauta hapettuu raudan oksideiksi. Merivedessä on suoloja enemmän kuin järvivedessä, joten merivesi on parempi elektrolyytti, mikä nopeuttaa reaktiota.
- Tehtävä 5
- Tarkennettu nro:
- 5 a ja b
- Lähettäjä:
- kaisa
- Paikkakunta:
- helsinki
- Kysymys:
- Oliko a kohdassa kyse siitä, että klooriyhdisteitä polttaessa syntyy myrkyllisiä kaasuja entäs b kohta?
- Vastaus:
- Tehtävä 5
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Kadmium
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mitä raudalle sitten tapahtuu merivedessä?
- Vastaus:
- Tehtävä 5
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- Chemical
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Haluttiinko tässä viitostehtävässä reaktioita vai riittivätkö pelkät kirjalliset perustelut. Itse en ainakaan tohtinut laittaa mitään kaavaa PVC:n palamiselle, kun en ollut varma mitä klooriyhdistettä siinä syntyy.
- Vastaus:
- Kunnolliset perustelut luultavasti riittävät.
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- gouldin glenn
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- onko keskellä oleva yhdiste yhtä kuin 3-pentanoli?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- espoo
- Kysymys:
- alkeenin ja alkyylihalogenidin reaktiot?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- crista
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mikä oli se alkyylihalogenidi? entä mitä tehtävään 12 piti vastata?
- Vastaus:
- Alkyylihalogenidissa on hiilivetyketjussa substituenttina halogeeni. Tässä vastauksia esimerkein ilman rakennekaavoja: 2-penteeni > pentan-3-oli (additio) pentyyli-3- asetaatti > pentan-3-oli + etikkahappo (esterihydrolyysi) pentan-3-oni →. pentan-3-oli (pelkistyminen) 3-klooripentaani > pentan-3-oli (substituutio)
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- Alfred Nobel
- Paikkakunta:
- vammala
- Kysymys:
- Mitkähän mahtoivat olla oikeat reaktiotyypit?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- iloinen abi
- Paikkakunta:
- Tampere
- Kysymys:
- Miten alkyylihalogenidistan päästään alkoholiin? Saako piteitä jos on laittanut sen reagoimaan veden kanssa mutta ei osannut tasapainottaa:(
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Tarkennettu nro:
- useat tehtävät
- Lähettäjä:
- cooooper
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- onko vetysulfaatti-ioni periaatteessa amfolyytti, mutta toimii vain happona, koska on vahvan hapon konjugaattiemäs? voiko tilavuuden kasvamisen aiheuttaman tasapainon siirtymisen perustella seuraavalla kaavalla: [PCl3][Cl2]=[PCl5]Kx jolloin jos x kasvaa niin kasvaa myös tuotteiden tulo, eli tasapaino siirtyy niiden puolelle. oliko sen empiirisen kaavan määrittämistehtävän haettu happo bentsoehappo? saiko sen moolimassan hakea oksoniumioni-konsentraation kautta? miten kaliumpermanganaatin avulla pystyi perustelemaan bentsoehapon rakenteen? saiko perustella, sillä että se ei hapetu? tehtävä 6: muuttuiko alkeeni alkoholiksi littymisreaktiolla? ja halogenidi korvautumisreaktiolla? esteri hydrolyysillä ja ketoni pelkistymällä? oliko yhdiste C tehtävässä 3 4-metyyli-2-pentyyni?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Tarkennettu nro:
- Kaikki
- Lähettäjä:
- Kata Kemisti
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Pitikö annetuista aineista saada muodostumaan juuri 3-pentanoli? Vai riittääkö että muodostunut yhdiste on mikä tahansa alkoholi? Kuinka paljon pisteitä lähtee pois jos tuli mikä tahansa alkoholi, vai meneekö kokonaan nollille?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Tarkennettu nro:
- Kaikki
- Lähettäjä:
- Kata Kemisti
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Pitikö annetuista aineista saada muodostumaan juuri 3-pentanoli? Vai riittääkö että muodostunut yhdiste on mikä tahansa alkoholi? Kuinka paljon pisteitä lähtee pois jos tuli mikä tahansa alkoholi, vai meneekö kokonaan nollille?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitkä olivat oikeat reaktioyhtälöt?
- Vastaus:
- Tehtävä 6
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mikä on alkyylihalogenidi? MItä eroa on siilä ja halogeenialkaanilla, vai ovatko ne sama asia?
- Vastaus:
- Tehtävä 7
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Juho
- Paikkakunta:
- Sotkamo
- Kysymys:
- Pystyikös tuossa tunnistamaan vedyn johtamalla sitä ja happea suljettuun astiaan ja sytyttämään sen. Seurauksena syntyy pieni räjähdys.
- Vastaus:
- Vähemmän vaarallisiakin tapoja on. Ohessa lyhennetty vastaus koko tehtävään. a) Neutraalissa vedessä on veden autoprotolyysiin seurauksena liuoksessa olevien vety- ja hydroksidi-ionien määrä erittäin pieni, eikä liuos juurikaan johda sähköä. Elektrolyyttiä lisättäessä liuoksen johtokyky kasvaa, mikä mahdollistaa elektrolyysissä tapahtuvan veden hajoamisen. b) Anodi (hapettuminen): 2 H2O(l) → O2(g) + 4 H+ + 4 e- Katodilla (pelkistyminen): 2 H2O(l) + 2 e-→H2(g) + 2 OH- Laskemalla yhteen osareaktiot saadaan kokonaisreaktioksi 2H2O(l) → 2H2(g) + O2(g) c) Katodilla vapautuu vetyä (ilmaa kevyempi), joka voidaan kerätä talteen ja sytyttää tuleen altapäin. Erittäin nopea palamisreaktio havaitaan pamahduksena/vingahduksena. Anodilla vapautuu happea (ilmaa raskaampi), joka voidaan kerätä talteen. Astian pohjalla oleva happi sytyttää hehkuvan puutikun. d) Vetyperoksidia voi syntyä anodilla.
- Tehtävä 7
- Lähettäjä:
- Abi Mikkeli
- Paikkakunta:
- Mikkeli
- Kysymys:
- Oikeat vastaukset? varisnkin c ja d kohdat jäivät mietityttämään. Voiko c kohdassa myös tislata tuotteet jolloin saa molemmat talteen ja iehumispisteestä selvittää mikä aina kyseessä?
- Vastaus:
- Elektrodeilla vapautuvat aineet ovat normaaliolosuhteissa kaasumaisia, joten jokin muu tunnistamistapa olisi keksittävä.
- Tehtävä 7
- Tarkennettu nro:
- d
- Lähettäjä:
- -
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Kummallakohan elektrodilla vetyperoksidia muodostuu?
- Vastaus:
- Tehtävä 7
- Tarkennettu nro:
- b ja c
- Lähettäjä:
- wanha
- Paikkakunta:
- Ristiina
- Kysymys:
- Täytyykö anodi ja katodireaktioissa olla olomuototunnukset? Lisäksi onko syntyvät kaasut vety ja happi
- Vastaus:
- Tehtävä 7
- Tarkennettu nro:
- kaikki
- Lähettäjä:
- Sonja
- Paikkakunta:
- Tampere
- Kysymys:
- Mitkä olivat vastaukset? Sain että katodilla tulee vetyperoksidia, ja että syntyy vety- ja happikaasua. Osoitetaan palavalla tulitikulla vety ja hehkuvalla puutikulla happi? a)-kohta: jotta olisi paremmin sähköäjohtava?
- Vastaus:
- Tehtävä 7
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- kj
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Eihän tässä vähennetä pisteitä, ellei kirjoittanut kokonaisreaktiota? kun sitä ei siinä pyydettykään
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Mitkä olivat oikeat vastaukset?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- 8c
- Lähettäjä:
- tidii
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mikä oli oikea vastaus tähän?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- 8c
- Lähettäjä:
- kaveri kahvilasta
- Paikkakunta:
- Turku
- Kysymys:
- Olikohan 8c kyseessä bentsoehappo? Miten olisi pitänyt perustella tiedolla kaliumpermanganaatin värin säilymisestä? Ehkä bentsoehapon niukkaliukoisuuden perusteella?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- a,b
- Lähettäjä:
- Ripulisami
- Paikkakunta:
- Loimaa
- Kysymys:
- Mihin tuota titrauksen tulosta ja kaliumpermanganaattia tarvittiin? Oliko ne laitettu vain "hämäykseksi"? Sain vastaukseksi fenolin.
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- iponen
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Apua kuinka paljon lähtee pisteitä kun laskin empiirisen kaavan ja siitähän tuli "epätäydelliset luvut" jotka piti kertoa kahdella. No, en sitten tajunnut että myös happi piti kertoa kahdella ja lopputulos: C7H6O Eli pitäisi tietty olla O2
- Vastaus:
- Riippuu minkälaisen yhdisteen olet noista tarvikkeista saanut rakennettua. Kyseessä piti olla orgaaninen yksiarvoinen happo, jossa on 2 happiatomia.
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- ababaa
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mikä oli 8 kohdassa b) kohdan vastaus? eli molekyylikaava. Oliko Suhdekaava (C7H6O2)x?
- Vastaus:
- Ohessa lyhennetty vastaus: a) n(C) : n(H):n(O) = 5,729 mol : 4,912 mol : 1,641 mol n(C) : n(H):n(O) = 3,49 : 2,99:1,00 ≈ 7 : 6 : 2 Empiirinen kaava on (C7H6O2)n b) Titrauksesta n(happo) = c(NaOH)•V(NaOH) = 0,650 mmol M (happo) = m/n = 79,4 mg /0,650 mmol = 122,15 g/mol M(C7H6O2) = 122,12 g/mol → n = 1 ja molekyylikaava: C7H6O2 c) Kyseessä on yksiarvoinen happo ja sen molekyylikaava voidaan esittää muodossa C6H5COOH Yhdiste ei sisällä kaksois- tai kolmoissidoksia, koska permanganaatin väri säilyi, joten sen on oltava aromaattinen. Tällöin rakennekaavaksi saadaan bentsoehapon rakennekaava.
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- a,b,c
- Lähettäjä:
- Jaako
- Paikkakunta:
- Kartula
- Kysymys:
- Sain a)-kohdassa C3H30 b)-kohdan perusteella C6H6O2 c)-kohdassa laitoin bentsoehapon Menikö mönkään?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- 8. 8a
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mikä oli yhdisteen empiirinen kaava?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- ...
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Onko yhdiste bentsoehappo? Mitä vaaditaan perusteluksi?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Sonja
- Paikkakunta:
- Tampere
- Kysymys:
- Perustelin sillä että bentseenirengas on stabiili, eikä MnO ota vastaan protonia H+ koska se ei ole emäs - mitään reaktiota ei tapahdu joten violetti väri säilyy. Oikein?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- vaadittiinko kohdassa bentsoehapon kaavaa, vai kelpasiko suoraketjuinen tyydyttymätön karboksyylihappo? onko rakenne, jossa on sekä kolmois- että kaksoissidos ylipäätään mahdollinen? Voiko sillä perusteella päätyä päätelmään että yhdiste on karboksyylihappo, että kaliumpermangaatti on hapetin, mutta se ei ilmeisestikään hapeta kysyttyä yhdistettä sillä liuoksen väri ei muutu?
- Vastaus:
- Kaliumpermanganaatti reagoi avoketjuisessa yhdisteessä kaksois tai kolmoissidoksen kanssa, jolloin väri häviää. Aromaattinen rengas on kestävämpi.
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- Simukka
- Paikkakunta:
- Espoo
- Kysymys:
- Mitä olivat veden kuvaajalla ne pisteet? Oliko D kriittinen piste ja A sulamispiste? Mitä kaikkea tähän tehtävään liittyi, pitikö kertoa muistakin veden ominaisuuksista, kuten tiheydestä, vetysidoksista, molekyylien liikkeeistä olomuotojen vaihtuessa etc?
- Vastaus:
- Näitä kuvaajia on aiemmin ollut myös peruskoulun kirjoissa. Rakenteeseen kuuluvia asioita ovat olomuoto, tiheys, kiderakenne kiinteillä aineilla, molekyylien väliset sidokset, ym. Ohessa lyhennetty vastaus 1) Ennen pistettä A vesi on kokonaan kiinteässä muodossa jäänä. Vesimolekyylit ovat sitoutuneet toisiinsa vetysidosten avulla säännölliseksi kidehilaksi (molekyylihila). Lämpötila on alle 0 oC (normaalipaine). 2) Pisteessä A lämpötila on 0 oC ja jää alkaa sulaa. Lämpötila pysyy muuttumattomana, kunnes pisteessä B kaikki jää on sulanut nestemäiseksi vedeksi. Nestemäisessä vedessä on edelleen vetysidoksia, vaikka molekyylien lisääntyneen lämpöliikkeen johdosta aineen rakenne ei ole niin säännöllinen kuin kiinteässä olomuodossa. 3) Välillä B –C vesi on kokonaan nesteenä, jonka lämpötila ja samalla veden höyrynpaine vähitellen kasvaa. 4) Pisteessä C lämpötila on 100 oC ja vesi alkaa kiehua veden höyrynpaineen saavuttaessa ulkoisen paineen. Vesihöyryssä vesimolekyylien väliset vetysidokset ovat suurimmaksi osaksi purkaantuneet. Lämpötila pysyy muuttumattomana niin kauan kun nestemäistä vettä on jäljellä. 5) Pisteessä D kaikki vesi on vesihöyrynä. Kaasutilassa vesimolekyylien väliset sidosvoimat ovat hyvin heikkoja. Lämpötilan noustessa molekyylien lämpöliike edelleen voimistuu.
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- Abi Mikkeli
- Paikkakunta:
- Mikkeli
- Kysymys:
- Kuinka tehtävää tuli perustella? Olivatko tasaiset välit kuvaajassa sulaminen ja höyristyminen?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- katja
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Moikka, taisin pikkasen töpätä siinä ysissä. Onko siis ihan väärin jos tulkitsin kuvaajaa niin, että ensimmäinen taso oli kiehuminen ja sitten toinen jo se lämpötila missä vesihöyry muuttuu kaasuksi? Koska tehtävänannossa sanottiin, että VETTÄ lämmitetään, eikä jäätä ja y-akselin lämpötila lähti ikäänkuin origosta eli nollasta asteesta, niin että ei se ensimmäinen voinut sitten sulamista olla. Vaikka olisi kyllä melkein houkutellut vastata niin
- Vastaus:
- Vesi on yhdiste, jolla on eri olomuotoja ja sitä lämmitettiin. Hämäävästi nestemäistä vettä sanotaan vain vedeksi.
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä asioita tässä piti mainita? Oliko väärin sanoa, että kiinteä aine muuttuu nesteeksi, koska vetysidoksia katkeaa lämpöliikkeen vaikutuksesta?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Voiko saada täydet pisteet, vaikkei puhunut höyrynpaineesta mitään?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Pertti
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Miten oikein perusteltiin laskennallisesti, että tilavuuden kasvaessa reaktio siirtyy tuotteiden suuntaan?
- Vastaus:
- Tässä vastaus a ja b-kohtiin a) Kun V = 1,00 l, voidaan merkitä n = n/V PCl5(g) ⇌ PCl3(g) + Cl2(g) c alussa (mol/l) 0,030 0 0,020 c tasap.(mol/l) 0,030 - x x 0,020 + x K = [〖"PCl" 〗_"3" ][〖"Cl" 〗_"2" ]/〖"PCl" 〗_"5" = "x" ("0,020mol/l + x" )/"0,030mol/l - x" = 4,0•10-2 mol/l (koettakaapa kuvitella kaava) josta saadaan x2 + 0,060x – 0,0012 = 0 Yhtälön ratkaisut: x1= 0,0158 x2 = -0,0758 ei kelpaa ( kloorin tasapainokonsentraatio < 0) Täten [PCl5] = 0,014 mol/l [PCl3] = 0,016 mol/l [Cl2] = 0,036 mol/l b) Reaktiolämpö : ∆H = ∆H(PCl3) + ∆H(Cl2) - ∆H(PCl5) = -287kJ + 0 kJ - (-375 kJ) = +88 kJ , eli reaktio on endoterminen. Koska reaktio on endoterminen, tasapainotila siirtyy lämpötilan noustessa tuotteiden suuntaan (Le Chatelier-periaate). Laskennollisesti tarkoittaa tasapainovakioiden lausekkeiden vertaamista, kun tilavuus kasvaa. Esimerkiksi seuraavalla menettelyllä: c) Kun tasapainotilassa astian tilavuus kasvaa 1,0 litrasta tilavuuteen 1,0 + ∆ litraa, pienenevät aineiden konsentraatiot vastaavasti. Sijoittamalla uudet lähtökonsentraatiot lausekkeeseen K´ saadaan K' = K/(1,0+∆) mol/l Koska ∆ > 0 on K´< K ja reaktio etenee tuotteiden suuntaan (lausekkeen osoittaja kasvaa ja nimittäjä pienenee) kunnes tasapainovakion arvo saavutetaan (K’ = K).
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- erkki
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Kysymyksessä sanotaan että laitetttiin 0,03 moolia fosforipentakloridia ja kloorikaasua. Reaktio yhtälössä ei kuitenkaan ole lähtöaineiden puolella kuin fosforipentakloridi. En ottanut sitten laskussa huomioon tätä 0,02moolia kloorikaasua. Menikö ihan pieleen?
- Vastaus:
- Tasapainoreaktioissa kirjoitetaan vain tasapainoreaktio. Lisäysten jälkeen tasapaino asettuu vain toiseen kohtaan.
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Jere
- Paikkakunta:
- Imatra
- Kysymys:
- Riittääkö, että on reaktioyhtälön avulla osoittanut reaktiotuotepuolen kaasujen yhteismoolimäärän olevan suurempi kuin lähtöaineiden ja selittänyt sitten, että tilavuuden kasvaessa myös reaktioyhtälön tasapaino siirtyy suurempitilavuuksiselle puolelle. Vai mitä tuolla "Osoita laskennallisesti,..." tarkoitetaan?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- jussi
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Miten tämä b kohta meni? A:n ja b:n osasin, mutta b tuotti ongelmia
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- b ja c
- Lähettäjä:
- hyväkoe
- Paikkakunta:
- kymenlaakso
- Kysymys:
- B-kohtaan että siirtyikö tasapaino lämpötilan noston vuoksi reaktiotuotteiden puolelle? C Oliko oikea vastaus että paineen pienentäminen siirsi tasapainotilaa reaktiotuotteiden puolelle? Kävikö pelkkä selitys että oikealla puolella 1mol ja vasemmalla 2mol kaasua jolloin le chatelierin periaatteen mukaan reaktio eteni oikealle?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Lähettäjä:
- shimano
- Paikkakunta:
- Espoo
- Kysymys:
- Mikä mätti tehtävässä 10, kun en saanut konsentraatioita? Koitin ratkasita tasapainokonsentraatioita x:n avulla näin: K=(c(reaktiotuote)c(reaktiotuote))/c(lähtöaine) Sain kaksi juurta, ja molemmat sijoittaessani sain konsentraatioista negatiivisia. Oliko tapa kuitenkin oikea?
- Vastaus:
- Tapa näyttää oikealta.
- Tehtävä 10
- Lähettäjä:
- asd
- Paikkakunta:
- Uleåborg
- Kysymys:
- Miten tuossa 10 tehtävässä B ja C kohta? Mikä B kohdassa perusteluksi? Voiko aine olla "endotermisempi"? Entä C kohdassa: voiko muodostaa epäyhtälön ja käyttää Le Chatelier'n periaatetta: tilavuuden kasvaessa tasapaino siirtyy sinne puolelle joiden aine määrä on suurempi?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Matti
- Paikkakunta:
- Ylöjärvi
- Kysymys:
- Siirtyyko reaktio reaktiotuotteiden suuntaan kun lämpötila nostetaan? Riittääko pelkkä sanallinen vastaus vai pitäisikö olla laskut näkyvillä:D Onko kysyeinen reaktio endoterminen eli lämpöä sitova?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- 10c, 6 ja 9
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Onko oikein osoittaa numeraalisesti, että tilavuuden kasvaessa tuotteita syntyy enemmän? Jos tekee esimerkin, missä tilavuus on suurempi ja sitä kautta näkee, että sen suuretessa tasapaino menee tuotteiden puolelle? 6 tehtävässä se, missä piti alkyynihalogenista muodostua keskellä olevaa aineutta, niin arvostellaanko se kohta lievemmin, sillä joissain kirjoissa sitä ei mainita ollenkaan, ja joissain vain ihan pienesti alanurkassa? Onko vähän liian pikkutarkkaa kysyä noin pientä yksityiskohtaa? Entä riittikö 9 tehtävään perusselitykset lämpöenergian kulumisesta muodonmuutoksiin ym.. ja että kiinteänä vesi on hilarakenteisenä, nesteessä vaikuttavat vetysidokset molekyylien välillä ja kaasussa molekyylien välillä ei voimia (liike-energia katkoo vetysidokset)?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- B ja C
- Lähettäjä:
- Alkuaine unknown
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- ratkaisut?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- 10b
- Lähettäjä:
- vempu
- Paikkakunta:
- e
- Kysymys:
- voiko käyttää kaavaa G=-RTlnK jotta saa laskettua H:n ja sitäkautta perustella että reaktio on endoterminen? lisäksi tapahtuuko reaktio oikealle siinä b kohdassa?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- 10b
- Lähettäjä:
- kakku
- Paikkakunta:
- mäntsälä
- Kysymys:
- siirtyikö tasapainoasema tuotteiden vai lähtöaineiden puolelle ja miksi?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- 10 a
- Lähettäjä:
- Sisko
- Paikkakunta:
- Oulu
- Kysymys:
- Miten menee tehtävän pisteytys jos kaavat ja laskutekniikka ym on oikein, mutta laskun loppuosassa tapahtunut näppäilyvirhe ja näin saatu vastaus on virheellinen?
- Vastaus:
- Pienistä laskuvirheistä sakotetaan yleensä 1/3 - 2/3 pistettä, riippuen tuloksen järkevyydestä.
- Tehtävä 10
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Kiitos hyvästä kokeesta! :) Mikä oli a-kohdan vastaus?
- Vastaus:
- Kiitos kiitoksista. Alla vastauksia: a) H2SO4 (aq) + H2O (aq) ⇌ HSO4-(aq) + H3O+(aq) HSO4-(aq) + H2O (aq) ⇌ SO42-(aq) + H3O+(aq) b) H2SO4 + H2O → HSO4- + H3O+ (täydellinen) HSO4- + H2O ⇌ SO42- + H3O+ ( Ka = 1,0∙10-2 mol/l) NaHSO4-liuos on hapan. Suolan liuetessa muodostuva HSO4- -ioni on happo ja voi luovuttaa protonin mutta ei voi ottaa protonia vastaan. Na+-ioni ei toimi happona eikä emäksenä. c) HSO4-(aq) + H2O (aq) ⇌ SO42-(aq) + H3O+(aq) kun pH = 2,00, [H3O+] = 1,0 •10-2 mol/l Koska 1. protolyysivaihe tapahtuu täydellisesti, voi rikkihappo esiintyä liuoksessa pelkästään vetysulfaatti- tai sulfaatti-ioneina, [SO42-] + [HSO4-] = x. Kun liuoksen pH = 2,00 on [H3O+] = 1,00∙10-2 mol/l. Sijoittamalla edellä saatu vetyionikonsentraation arvo happovakion lausekkeeseen Ka(HSO4-) = [H_3 O^+ ][〖SO〗_4^(2-) ]/[〖HSO〗_4^- ] = 1,0 •10-2 mol/l saadaan [SO42-] = [HSO4-] = ½∙x . Liuoksen protonit tulevat kahdesta eri reaktiosta. 1. protolyysivaiheesta tulevien protonien määrä on x ja toisen vaiheen perusteella sama kuin [SO42-] = ½∙x. Yhtälöstä x + ½∙x = 1,0∙10-2 mol/l saadaan x = 6,7∙10-3 mol/l. Kun liuoksen tilavuus oli 1,00 l saadaan veteen liuotetun rikkihapon ainemääräksi 6,7∙10-3 mol. [H3O+] =1,0•10-3mol/l + [SO42-] eli [SO42-] = [H3O+] - 1,0•10-3mol/l Koska [HSO4-] + [SO42-] = 1,0•10-3 mol/l saadaan edelleen: [HSO4-] = 2∙ 1,0•10-3 mol/l - [H3O+] Sijoittamalla näin saadut [HSO4-] ja [SO42-] happovakion lausekkeeseen saadaan [H3O+] = 1,844 ∙10-3 (mol/l) ja pH = 2,73
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- b, c, d
- Lähettäjä:
- Kalle Kemisti
- Paikkakunta:
- Kemi
- Kysymys:
- Miltäs kuulostas 11. b) hapan c) 6mmol d) pH = 2,72
- Vastaus:
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- 11.b, c, d
- Lähettäjä:
- kj
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Riittikö b:hen perusteluksi, että vetysulfaatti reagoi veden kanssa muodostaen oksoniumioneja, eli liuos on hapan? Saisikohan siitä mitään pisteitä, jos laski c:ssä suoraan vaan siitä ensimmäisestä protolysoitumisyhtälöstä sen ainemäärän. En osannut alkaa sitä sieltä vetysulfaatin reaktiosta käsin ratkomaan. D-kohdassa laskin oksoniumionikonsentraatiot molemmista yhtälöistä yhteen ja siitä pH:n. Meni varmaan ihan oikein?
- Vastaus:
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- 11 c,d
- Lähettäjä:
- Atte
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Vaikka rikkihappo onkin diproottinen happo, sakotetaanko paljonkin pisteitä mikäli suoraan käsitteli rikkihappoa kuten monoproottisia vahvoja happoja, sillä vetysulfidihan vaikuttaisi lopputulokseen muutenkin hyvin vähän (eli pyöristyisi kymmenen desimaalin tarkkuudella samoille arvoille)?
- Vastaus:
- Ratkaisu ei näytä oikealta. Tehtävässä voidaan olettaa, että 1. protolyysi on täydellinen ja vetysulfaatti-ioni on happo, jolle myös happovakio oli annettu.
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- c ja d kohdat
- Lähettäjä:
- James
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mitenkä laskettiin/vastaukset?
- Vastaus:
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- tappe
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oliko tämän jokeri c-osan vastaus 0,01mol?
- Vastaus:
- Tehtävä 11
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- oikeat vastaukset?
- Vastaus:
- Tehtävä 11
- Lähettäjä:
- Markus
- Paikkakunta:
- Pori
- Kysymys:
- Oliko tehtävässä jokin jekku? Eikös vahvat hapot protolysoidu täysin.
- Vastaus:
- Ei ollut jekkua. Katsopa vastausta.
- Tehtävä 11
- Tarkennettu nro:
- c ja d
- Lähettäjä:
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Lähteekö pahasti pisteitä jos laitto vahingossa siinä tasapainoreaktiolaskussa sen vetysulfaatti-ionin tasapainokonsentraatioksi sen alkukonsentraation ja tulos muuttu jonku verran?
- Vastaus:
Seuraa maailman tapahtumia
Kemian keskustelussa
Kemian uutisia
.jpg){kind=logo}
YLE Areena
Kemiaa Elävässä arkistossa
Vantaalaisessa kauppakeskuksessa räjähti vuonna 2002. Epäiltynä oli nuori kemianopiskelija.