Kysymysarkisto: Yhteiskuntaoppi syksy 2011
- Tehtävä Yleinen
- Tarkennettu nro:
- 0
- Lähettäjä:
- abii
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Jees, oli kyllä muuten kiva koe, mutta aika haastava. Yllätys ettei ollut eduskuntavaaleista mitään.. Kysymykset oli mielestäni melko ympäripyöreitä eikä tarvittu monessakaan tehtävässä mitään yksityiskohtaista tietoa.. Yleensä: oliko tää koe vaikea vai luullaanko vain, voiko pisterajat alentua edellisvuosista tai saako pisteitä helpommin?
- Vastaus:
- Aloittaessani vastauskimaraani teidän kaikkien kysymyksiin voin sanoa, että pisterajoihin on mahdoton ottaa kantaa tässä vaiheessa. Aikanaan nähdään, mihin ne asettuvat ja onko ollut ns. helpompi vai ei. Mikä on "yksityiskohtaista tietoa" on tulkinnavaraista - toki tietojen täsmällisyydellä aina saa vastaukseen lisää vakuuttavuutta. Eduskuntavaaleista muistuttaisin, että nämä kysymykset on laadittu noin vuosi sitten, joten vaikka keväällä nähtiin kiinnostavat ek-vaalit, niitä ei voitu yhteiskuntaopin tehtäväjaoksessa YTL:ssä ennustaa...
- Tehtävä Yleinen
- Tarkennettu nro:
- 0
- Lähettäjä:
- hde
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- kaikkiin kysymyksiin vastaukset olis aika hyvä juttu :DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD
- Vastaus:
- No juu, täältä pesee. Mutta yksi kerrallaan ja eri kysyjille vastaillen.
- Tehtävä Yleinen
- Tarkennettu nro:
- 1.1976554
- Lähettäjä:
- Morjes
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Sen verran helppo koe, että olisi mukava tietää, että mitä tällä kokeella yritettiin mitata?
- Vastaus:
- Lakitekstin mukaan yo-tutkinnon pitäisi mitata, miten lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitut tiedot ja taidot on omaksuttu. Jos koe tuntui helpolta, selitys voi olla se, että kyseiset tiedot ja taidot on omaksuttu hyvin. Toki voi olla niinkin, että koe on ollut helpompi kuin jollain toisella kertaa, mutta siitä voi esittää jonkinlaisen arvion vasta kun pisterajat ovat aikanaan selvillä.
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- jepu
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Riittikö tähän, että jokaisella on oikeus liikkua vapaasti sekä muuttaa niin halutessaan. Ja että kaikki ovat syyttömiä ennen kuin oikeus toisin todistaa. Vai mitä tässä haettiin? Oliko oikean suuntaisia asioita?
- Vastaus:
- Vapaa liikkuminen...? En ainakaan suoraan osaa yhdistää sitä tämän tehtävän teemoihin. Sen sijaan seuraavanlaisia asioita vastauksissa voisin odottaa, esimerkiksi: a) Henkilön voi pidättää poliisin toimesta määräajaksi. Vangitseminen kuitenkin tehdään tuomioistuimen päätöksellä. Vangittu on tietyssä ajassa joko tuotava oikeusistuimeen tai vapautettava. Vankeuteen voidaan tuomita vain laissa määrätyistä teoista. Ruumiillista koskemattomuutta voidaan loukata vain lain antamilla edellytyksillä. b) Kansalainen saa valita kuuluako johonkin uskontokuntaan vai ei, eikä ketään saa pakottaa ns. uskonnonharjoitukseen vastoin tahtoaan. Omantunnon vapaudesta voisi ajatella esimerkkkinä sitä, että maanpuolustus-velvollisuuden mies voi täyttää siviilipalveluksessa. c) Sekä suomen- että ruotsinkielisillä on oikeus saada opetusta omalla äidinkielellä, ja jokaisella kansalaisella on oikeus saada asiansa hoidettua viranomaisten kanssa joko ruotsiksi tai suomeksi. Tämäntyyppisiä asioita tässä haettiin.
- Tehtävä 1
- Lähettäjä:
- että silleen
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä tässä tehtävässä kokonaisuudessa haettiin. En oikein tajunnut.
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- koko tehtävä
- Lähettäjä:
- abi
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oliko tarkoitus lyhyet ja tiivistetyt vastaukset eikä puolen sivun tekstiä?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Lähettäjä:
- Paso
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Olisikio pitänyt määritellä perustuslaki?
- Vastaus:
- Tehtävä 1
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- Max
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Miten pyritään käytännössä toteuttamaan omantunnon vapautta?
- Vastaus:
- Tehtävä 2
- Lähettäjä:
- abiaa91
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Miksi pidetään ongelmallisena kauneusalalla/puhdistusalalla naisvaltaista työntekijämäärää/toisilla aloilla miesvaltaista.
- Vastaus:
- Tehtävä 2
- Lähettäjä:
- ab1
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Aika omituinen koe omasta mielestäni.. ei kysytty yh 1 ja yh 2 kirjan tietoja ollenkaan? Mielestäni kysymykset olivat myös ympäripyöreitä. Mitä vastauksia tehtävä numero 2 edellytti?
- Vastaus:
- Tehtävä 2
- Lähettäjä:
- Anna
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä asioita tehtävässä 2 olisi pitänyt mainita? Noin suurpiirteisesti.
- Vastaus:
- Tätä(kin) tehtävää voi käsitellä monella tavalla, mutta jos nyt "suurpiirteisesti" sanon, vastauksessa voisi olla vaikkapa seuraavia näkökohtia: Siinä koetehtävän asetelmassa tai 'taulukossa' neljä ensimmäistä koulutusalaa on sellaisia, jotka on perinteisesti mielletty naisten aloiksi, jälkimmäiset miesten aloiksi: naiset ovat toimineet hoivatehtävissä, miehet teknisillä aloilla. Naisvaltaiset alat ovat heikosti palkattuja, sitä voi pitää ongelmallisena. Mutta tämänkaltaisia eroja on yritetty tasoiella muun muassa ammatinvalinnanohjauksella: tyttöjä kannustetaan useinkin (käsittääksemme) valitsemaan perinteisiä miesten aloja ja myös päinvastoin. Tosin perinteiset rooliodotukset ovat aika vahvoja, joten väki ei välttämättä lähde tietyille aloille, vaikka heillä olisi niihin lahjoja ja taipumuksia, jos ne ovat 'väärän' sukupuolen aloja. Matalapalkka-erillä pyritään tekemään naisvaltaiset alat houkuttelevimmiksi. Tässä siis joitakin mahdollisia asioita vastauksiin.
- Tehtävä 3
- Lähettäjä:
- tuleva ylioppilas ?
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Haluisin tästä kuulla jokaseen kohtaan edes muutaman kriteerin, että mitä asioita pitäisi löytyä! :)
- Vastaus:
- Kuten edellä ja yleensä yhteiskuntaopin tehtävissä muutenkin, mahdollisia näkökulmia ja käsittelytapoja on useampia, mutta tässä on jonkinlainen suuntaviitta, mitä vastauksissa voisi olla mielellään: a) Yritysten osakkeissa tuottohan koostuu osingoista sekä sitten osakkeita myytäessä mahdollisista myyntivoitoista. Sijoittajan riskit voivat olla suuret, jos tulee konkurssi tai paha kurssiromahdus. Metsäteollisuus on ollut useinkin hyvin suhdanneherkkä ala ja toimialalla on esimerkiksi nyt meneillään jonkinlainen murros (uutisissahan on ollut jo parin vuoden aikana irtisanomisista yms. Suomen eräiltä perinteisiltä tehdäspaikkakunnilta). b) Määräaikaistalletuksissa on kiinteä korko ja riskit alhaiset, mutta tuotto-odotukset ovat sitten toisaalta osakesijoituksia pienemmät. Sijoitetut varat saa sitä paitsi käyttöönsä vasta talletusajan umpeuduttua, mikä kannattaa ottaa huomioon sijoittajana sekin. Määräaikaistalletuksissa on inflaatioriski myös muistettava, toisaalta pankkitalletuksilla on tiettyyn rajaan saakka talletussuoja. c) Sijoitusrahastoissa sijoitus hajautuu useisiin kohteisiin, mikä pienentää sijoittajan kannalta riskiä. Perinteisesti valtioiden joukkovelkakirjat ovat tuottaneet enemmän kuin talletukset mutta vähemmän kuin osakesijoitukset. Julkiselta taloudeltaan vakaiden valtioiden lainat ovat olleet turvattuja sijoituskohteitai. Nythän on kuitenkin tilanne, että talouden osalta heikoimpien euromaiden joukkovelkakirjoissa on riskejä: eräiden maiden maksukykyä epäillään, ja jos ne joutuvat velkajärjestelyyn, niiden velkapaperit menettävät arvoaan/arvonsa. Tässä siis erilaisia plussia ja miinuksia kuhunkin kohtaan.
- Tehtävä 3
- Lähettäjä:
- 93
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä vaadittiin vastaukseen? itse en ainakaan saanut kovin pitkiä vastauksia.
- Vastaus:
- Tehtävä 3
- Lähettäjä:
- Anna
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Lyhyesti plussat ja miinukset kaikkiin kohtiin?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- abiturientti93
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitkä yritykset nähdään pienyrityksinä? Ovatko pienyrityksiä myös kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö? Pitääkö mainita yritysten tarkemmat yritysmuodot, esimerkiksi yrittäjien määrät, yrityksen rahoitus jne.
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- abi
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Melko laaja tehtävä. Pienyritys on mikä? Sehän voi olla yritysmuodoltaan mikä hyvänsä. En käsitellyt yritysmuotoja vaan kirjoitin esseevastauksen siitä mitä kaikkea tulee ottaa huomioon perustaessaan yritystä ja yrittäjältä vaaditaan. Mielestäni onnistuin vastauksessa hyvin. Ei voinut mennä metsään vai menikö?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- yht11
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Eikös tässä pitänyt kertoa esimerkiksi pienyritysten hyviä puolia vaikka vertaamalla suuryrityksiin?
- Vastaus:
- Tehtävä 4
- Lähettäjä:
- Pöllö
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä tässä kohdassa tarkalleen haettiin? Menikö metsään jos selitin pienyrityksen menestymyisen edellytyksiä?
- Vastaus:
- Menestyksen edellytysten pohdinta on tässä ihan paikallaan. Jos jonkinlaista toivelistaa rakennan vastausten sisällöstä, se menisi seuraavasti, mutta MUISTAKAA, että tämä on nyt yksi tapa esittää asia, ja tässä KUTEN MONISSA MUISSAKIN TEHTÄVISSÄ ei aina välttämättä tarvita vastaukseen kaikkea sitä tavaraa, mitä tässä esitän teille esimerkkeinä. Yritystoiminnan perusedellytyksiä ovat ainakin esimerkiksi hyvä liikeidea, rahoituksen hankintamahdollisuudet, ns. tuoteosaaminen yrityksen toimialalla, sopivan henkilökunnan löytäminen ja yritystalouden hallinta. Kun pienyrityksestä puhutaan, yrittäjän oma osaaminen ja sitoutuminen työhön on aika ratkaisevaa. Voi myös pohtia yrittäjän näkökulmasta kilpailutilannetta, verotusta ja yritysmuodon valinnan asioita (perustanko avoimen vai kommandiittiyhtiön vai mitä). Vielä sellaisiakin asioita voi pohtia kuin pienyritysten joustavuus vastata muuttuviin toimintaympäristöihin. Tässä siis jotain vastauksen mahdollisia sisältöjä.
- Tehtävä 5
- Lähettäjä:
- Abivabi
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä eroja riita- ja rikosasioissa piti ottaa esille? Riittikö, että kertoi oikeusprosessin kulusta ?
- Vastaus:
- Tehtävä 5
- Lähettäjä:
- Suppana
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Montako eroavaisuutta piti löytää? Riittikö kuusi? Ja sana oikeuskäsittely: olisiko siis pitänyt puhua pelkästään oikeussalissa tapahtuvasta toiminnasta? Itse vertailin nimityksiä (vastaaja, asianomainen yms), tuomareiden lukumääriä yms. Menikö ihan harakoille?
- Vastaus:
- No katsotaanpa, kuinka paljon tässä voisi olla eroavuuksia... Ensinnäkin on hyvä selventää riita-asian ja rikosasian eroa. Riita-asia käsitellään kanteen pohjalta, mutta rikosasiassa kyse on syytteestä. (Tässä siis tulee näitä nimityseroja, joihin viittaat.) Riita-asioissa sovittelu on aina mahdollinen, mutta rikosasioissa sovittelu tulee kysymykseen vain lievissä rikoksissa. Riita-asiassa sovitteluratkaisu voidaan saada aikaan käsittelyn missä vaiheessa tahansa. Rikosasiassa kantajana on tavallisesti yleinen syyttäjä. Rikosasian oikeuskäsittelyn pohjana on poliisin tekemä esitutkinta ja syyttäjän syyteharkinta sekä sitten päätös joko syytteen nostamisesta tai syyttämättäjättämisestä. Riita-asiassa ja rikosasiassa itse oikeudenkäynnissä ei ole suurta eroa.
- Tehtävä 6
- Tarkennettu nro:
- 6b
- Lähettäjä:
- Epätietoinen
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Hei !nyt iski pelko, että 6b kohta meni ohi aiheen. Oikeustoimia kysyttiin ja itse kerroin kummastakin prosessista kokonaisuutena aina sopimuksen tekoon,mutta erityisesti en keskittynyt VAIN sopimukseen. Vähän sama juttu ostamisessa, siinä tosin tajusin kuvailla sopimusta hieman enemmän ja esim kertoa että siihen tarvitaan vaikka pankin toimesta sopimuksen "tarkastaja". Mitäs mieltä olet, ei kai nyt ainakaan ihan nollille mene?
- Vastaus:
- Vaikka kysytkin b-kohdasta, vastaan tässä - sallinet - muihin kohtiin myös, kaikille tiedonjanoisille hyödyksi. a-kohdassa voi käsitellä joitakin seuraavista näkökohdista: Vuokra-asunto sallii helpommin muuton työn perässä eri paikkakunnalle ja siirtymisen suurempaan asuntoon esim. perheen kasvaessa taikka pienempään asuntoon tulojen laskiessa. Omistusasunnon omistaja kasvattaa omaa varallisuuttaan. Tehtävässä Toni ja Maija voivat hyötyä ensiasunnon ostajalle tarjolla olevista eduista (vapautus varainsiirtoverosta esim.). Vuokra-asunnon huono puoli on tavallaan (niin ainakin koetaan) vuokrasuhteen keston epävarmuus ja eräillä paikkakunnilla myös ankara kilpailu asunnoista, tosin myös omistusasuntojen hinnat ovat tietty kasvukeskuksissa korkeat. b-kohdassa voi selittää, että vuokra-asuntoa hankittaessa tehdään vuokrasopimus, jossa sovitaan esimerkiksi vuokran suuruus ja maksupäivä ja vuokra-aika (onko määräaika tai toistaiseksi voimassa oleva) sekä vuokravakuus (näitähän vaaditaan hyvin usein). Omistusasunto on tavallisimmin osakehuoneisto, jolloin tehdään kauppakirja asunnon omistukseen oikeuttavista osakkeista; siihen merkitään mm. ostaja, myyjä, kauppahinta, maksuehdot ja huoneiston vapautumisaika. Omistusasunto voi olla myös kiinteistö, ja silloin sille taas on haettava lainhuuto. c-kohdassa voi kirjoittaa esim. asumisoikeus- ja osaomistusasunnoista ja alivuokralaisuudesta. Ensin mainitussa ei hankita omistus- vaan asumisoikeus, josta suoritetaan asumisoikeusmaksu. Asumiskulua kutsutaan käyttövastikkeeksi. Osaomistusasunnossa ostetaan osa asunnon osakkeista ja maksetaan asunnosta vuokraa. Loput osakkeista voidaan ostaa myöhemmin. Alivuokralainen on se, joka vuokraa osan toisen vuokraamasta asunnosta. Vastausta näkemättä en voi sanoa mitään kovin tarkkaa, mutta uumoilisin, että kyllä sieltä jotain pisteidenarvoista löytyy!
- Tehtävä 6
- Tarkennettu nro:
- b
- Lähettäjä:
- abi93
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oli kyllä kieltämättä aika omituinen tehtävä. Eihän asunnon vuokraaminen sisällä oikeustoimia juuri nimeksikään. Mitä tähän muka olisi pitänyt vastata?
- Vastaus:
- Tehtävä 7
- Lähettäjä:
- Naa
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Tästäkin piti kysyä. En millään saanut mieleeni mitään kovin konkreettista tähän ja taisin mennä jopa turvallisuuspolitiikan puolelle... Että mitähän olisi oikeasti pitänyt vastata?
- Vastaus:
- Tässä on joitain näkökohtia, joista pisteitä pitäisi herua: EU:n ulkopolitiikalla tarkoitetaan EU:n suhteita unionin ulkopuolisiin valtioihin, esim. USAhan ja Venäjään. Kukin maa vastaa omasta ulkopolitiikastaan, mutta Lissabonin sopimuksella on pyritty selkeyttämään yhteistyötä maiden ulkopolitiikassa. Esimerkkejä EU:n toiminnasta ulkopolitiikassa on kriisinhallinta, humanitaarinen apu, terrorismin torjunta ja nopean toiminnan joukot. EU:n ulkopolitiikalla on nyt jonkin aikaa ollut uudet johtohahmot: ulkopolitiikan korkea edustaja (”ulkoministeri”) ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli (”presidentti”). Perinteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan lisäksi voi käsitellä kauppapolitiikkaa myös. Jäsenvaltioilla on erilaiset lähtökohdat ja eri tavoitteita ulkopolitiikassa, ja se vaikeuttaa yhteistä ulkopolitiikkaa. Jos jotain tällaisia on kehitellyt, niin kyllä siitä pisteitä tulee
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- Naa
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Tämä jäi vähän arveluttamaan.. Mitä oikein olisi pitänyt vastata?
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- abii
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Oliko tässä eu-kansalaisen oikeuksien kohalla tarkotus kertoo just näistä perusjutuista et oikeus matkustaa muihin eu-maihin vapaasti, osallistua toisen eu-maan joihinkin vaaleihin, esim. Kunnallisvaaleihin tms?
- Vastaus:
- Näyttää siltä, että olet ollut hyvin oikeilla jäljillä. Tässä on haussa juuri seuraavankaltaisia asioita: EU:n periaatteina ovat ihmisoikeudet ja vapaa liikkuvuus. Kaikki jäsenmaiden kansalaiset ovat samalla EU:n kansalaisia, ja kansalaisuus takaa mm. oikeuden asua, opiskella ja työskennellä missä tahansa jäsenvaltiossa. Romanien asemasta on keskusteltu monissa EU-maissa, ja siihen liittyen on ollut esillä EU:n kansalaisten oikeus sosiaaliturvaan kaikissa jäsenmaissa. Totta että kansalaisuus mahdollistaa myös äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden paikallisissa ja EU:n parlamenttivaaleissa. Euroopan kansalaisuuden suomia oikeuksia on edelleen mm. oikeus kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja saada suojelua EU:n viranomaisilta maissa, joissa kansalaisen kotimaalla ei ole edustustoa. Sanottakoon, että tässä ei ole tarpeen tietää, onko kerjääminen laillista taikka laitonta eri EU-maissa.
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- hämmentynyt
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mistä ihmeestä voisin tietää mitä mieltä eu:n lainsäädäntö on kerjäämisestä?? Tiedän kyllä, että euroopan unionin yksi keskeisistä tavoitteista oli köyhyyden poistaminen, mutta et romaanikerjäläisen asema eu-lainsäädännön näkökulmasta? taisi tämä tehtävä ylittää ainerajat, tai ainakin eu-kurssin sisällön :/
- Vastaus:
- Tehtävä 8
- Lähettäjä:
- huoooh
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mihin kurssiin tää kysymys liittyy? Eikö koe pitäisi pystyä tekemään kirjan tietojen perusteella? Mielestäni kokeessa kysyttiin ympäripyöreitä asioita eikä oikeen mihinkään pystynyt vastaamaan pelkkien kirjan tietojen perusteella.. Toivottavasti pisterajat laskee! Ainakin kaikki kenen kans kokeesta puhuttiin oli sitä mieltä että koe oli tosi vaikee ja epäselviä kysymyksiä täynnä!
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- martsari
- Paikkakunta:
- Vantaa
- Kysymys:
- Siinä a-kohdassa piti siis työntekijöiden osuutta selitellä. Jännä kun kuitenkin taulukossa oli erikseen työntekijät, päädyin siis tulkitsemaan pelkästään sitä osaa. Eikö siis esim. lääkärit ja kassatädit kuulu työntekijöihin? Oli muutenkin haastava tehtävä, lähinnä tuo c-kohta. Mitä siis siihen olisi pitänyt vastailla?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- A
- Lähettäjä:
- Ainoppi
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Pitikö ottaa käsittelyyn ne puolueet joissa oli suhteellisesti vai absoluuttisesti eniten työntekijä taustaisia valtuutettuja?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- 1a
- Lähettäjä:
- Tyttö
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä työntekijällä tarkoitettiin? Mielestäni lääkärikin on työntekijä!?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Karo
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitä kaikkea tässä tehtävässä olisi esimerkiksi voinut käsitellä?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- A
- Lähettäjä:
- Sigge
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Pitikö laskea "prosenteissa"?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- erppa
- Paikkakunta:
- Oulu
- Kysymys:
- Timo Soini
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- 9.c
- Lähettäjä:
- Anna
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Minkälaisia ajatuksia c-kohdassa kaivataan?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Lähettäjä:
- nuubo
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Pitikö a tehtävässä tehdä muuta kuin laskea? Se tuntui liian helpolta... Mitä kannattajaryhmien eroista olisi pitänyt sanoa bssä? Oliko chen jokin yksi oikea vastaus vai vähän joustavampi vastaajan näkemyksien mukaan?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- toivottavasti vastaat mahd. pian
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Onko väärin jos kertoo puolueiden muuttuneen joukkopuolueista vaalipuolueiksi kannattajaryhmien koostumuksen vaikutuksesta? Puolueiden vaaliohjelmista tullut myös samankaltaisia, koska halutaa kannatusta eri alueilta/ikäryhmistä eikä haluta ajaa pelkästää tiettyjä asioita esim. maahanmuuttovastaisuus?
- Vastaus:
- Vastaanpa tässä yhdellä ja samalla kertaa ysiä koskeviin erilaisiin kysymyksiin: A-kohdassa ei tarvita laskinta, tai ainakaan pitäisi tarvita, sillä kymmenesosan, viidesosan jne. pystynee näkemään aika helposti silmämääräisesti, tässäkun oli kaksi puoluetta, joissa työntekijöiden osuus valtuutetuista oli selvästi alle 10 prosenttia (kokoomus ja vihreät) ja kaksi puoluetta, joilla se oli noin neljännes tai yli (vasemmistoliitto ja SDP). Ja että työntekijöihin ei lueta tällaisessa tilastossa esim. lääkäreitä, oli kyllä tilastotaulukon alla osviittaa. b-kohdassa voi pohtia esim. sitä, että Keskusta on vahvasti maa- ja metsätalousyrittäjien puolue; Kokoomus ja Vihreät selkeitä ylempien toimihenkilöiden puolueita. Kokoomuksella on kyllä runsaasti kannattajia myös yrittäjissä, ja yrittäjiä on jossain määrin myös Perussuomalaisilla. Vasemmiston ja SDP:n kannattajissa puolestaan on paljon työntekijöitä ja SDP:llä lisäksi myös alempaa toimihenkilöstöä. Lisäksi voi sanoa vaikka, että eläkeläisiä on etenkin Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten kannattajissa. Vihreiden keskuudessa on taas suhteellisesti eniten opiskelijoita. c-kohdassa voi nostaa esille puolueiden suhtautuminen esim. hyvinvointivaltioon, Euroopan unioniin, aluepolitiikkaan tai maahanmuuttoon. Monipuoluehallituksissa puolueet ovat kyllä useinkin toimineet ydinkannattajiensa toiveita vastaan, mutta yleisesti ottaen Keskusta on ajanut maatalouteen ja alueelliseen tasa-arvoon liittyviä tavoitteita, Kokoomus taas elinkeinoelämän ja yrittäjien etuja. Vasemmistopuolueilla on ay-yhteyksiensä perustalta ollut kiinnostusta työelämään ja mm. työttömyysturvaan liittyviin kysymyksiin. SDP on tosin ajanut myös keskiluokalle edullisia verotusratkaisuja. Tässä on kimara erilaisia näkökohtia, mutta perusteltuja muitakin sisältöjä voi vastauksissa olla.
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- jjjj
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Olisiko tehtävässä pitänyt erikseen laskea missä puolueissa on eniten ja vähiten työntekijöitä? vai riittikö jos vain totesi sen suoraan taulukosta laskematta?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- yht11
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Mitähän tuossa c kohdassa oikeen haettiin? Itse mainitsin mm. eduskuntavaalit 2011, populismin kun kirjoitin Perussuomalaisista ja sen että puolueiden ideologiat ovat lähentyneet toisiaan, ei olla enää niin puolueuskollisia jne. Onko oikeita juttuja mukana?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- abi11
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Riittääkö, jos kirjoitti kahden suurimman ja pienimmän puolueen nimet, joissa on työntekijöiden osuus valtuutetuista suurin ja pienin? Ite laitoin kyllä myös laskun murtolukumuodossa näkyville esim. 95/2018 kun laskinta ei ole kerran käytössä, eikä päässäkään tuota pysty laskemaan. Ja olihan kyseessä juuri tuo suhteellinen osuus työntekijät jaettuna valtuutetut?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- a
- Lähettäjä:
- alexandra
- Paikkakunta:
- espoo
- Kysymys:
- Kysyttiinhän ysin a-kohdassa työntekijöiden osaa (esim, prosenteissa) eikä määrää valtuutetuista?
- Vastaus:
- Tehtävä 9
- Tarkennettu nro:
- c
- Lähettäjä:
- Moi
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Vastasin jokaisen tehtävässä mainitun puolueen osalta erikseen tähän kysymykseen. Esim Keskusta ajaa asiaa, ettei kaikkia investointeja kohdenneta vain kasvukeskuksiin, koska heidän äänestäjänsä ovat usein muualla kuin kasvukeskuksissa? Olisiko sittenkin pitänyt vastata vain yleisellä tasolla? Menikö ihan metsään?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Lähettäjä:
- Haapanen
- Paikkakunta:
- Helsinki
- Kysymys:
- Mikä notkahdus tapahtui Japanin ja EMU-maiden teollisuustuotannossa 2000-luvun alussa? Entä kysymyksessä 7 kysytty EU:n ulkopolitiikka- hyväksytäänkö kriisin hallinta ja rauhanturvaaminen?
- Vastaus:
- Tehtävä 10
- Lähettäjä:
- eve
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- mitä kaikkee tähän ois pitäny vastata? oliks se joku teknologia lama sillon 200luvun alussa.
- Vastaus:
- Tässä joitain ehdotuksia vastauksen sisällöksi: a-kohdassa voisi todeta, että voimakkainta tuotannon kasvu on ollut Yhdysvalloissa ja heikointa Japanissa, jossa kasvua ei käytännössä ole ollut. Erityisen nopeaa USA:n kasvu on ollut muihin verrattuna 1990–1998. EMU12 on kasvanut vuoden 1990 tasolta. 2008 tuotannon pudotus oli jyrkin Japanissa. b-kohdassa voisi pohtia, että Japanin talouskehitys on ollut hidas jo kaksi vuosikymmentä. Kasvua on hidastanut esim. väestön epäedullinen ikärakenne ja jo valmiiksi korkea elintaso (deflaatio). Yhdysvallat taas on hyötynyt suuresta koostaan, tuottavuuden kasvusta ja kansainvälisen talouden kehityksestä. Sen yritykset hyödyntävät tehokkaasti korkeaa teknologiaa ja kotimarkkinat ovat suuret. EMU12:n osalta kasvutekijät ovat olleet osin samankaltaisia USA:n kanssa: Euroopan sisämarkkinat ovat kehittyneet ja laajentuneet, EU on ottanut uusia jäseniä, joiden markkinat ovat avautuneet, ja uusissa jäsenmaissa on ollut tarjolla edullista työvoimaa. Vuoden 2008 laskun syynä on Yhdysvalloista alkanut rahoituskriisi, kuten tunnettua. c-kohdan sisältöä voi olla pohdinta, että pääosa Suomen ulkomaankaupasta käydään Euroopan unionin sisällä. EMU12-maat ovat Suomelle tärkeitä kauppakumppaneita, ja Saksan ja muiden EMU12-maiden kysyntä on merkittävää Suomen taloudelle. Yhdysvaltojen kysyntäkin on tärkeää joillekin yrityksille, mutta pääosin vaikutus Suomeen on epäsuora. EMU12:n talouskehityksen häiriöt vaikuttavat euromaiden valtiontalouksien tasapainoon, euron ulkoiseen arvoon ja korkotasoon, ja euron vahvistuminen tai toisaalta heikentyminen vaikuttaa Suomen ulkomaankauppaan ja korot lainakustannuksiin. Alueen valtioiden velkaongelmat heijastuvat myös Suomen valtiontalouteen, koska Suomi joutuu avustamaan muita maita. Tässä siis jälleen JOITAKIN näkökohtia.
- Tehtävä 10
- Lähettäjä:
- Minna
- Paikkakunta:
- Kysymys:
- Koska tehtävä oli laaja eikä aikaa ollut rajattomasti, en ehtinyt tähän, (enkä muihinkaan moniosaisiin tehtäviin kuten teht.9 ) tekemään aloitus ja lopetus kappaleita. Haittaako? Meneekö siinä mahdollisuus saada L?
- Vastaus:
- No tältä istumalta en usko, että tuo olisi aivan hirveä puute vastauksessa.
Seuraa maailman tapahtumia
Yhteiskuntaopin keskustelu
Yhteiskuntaopin uutisia
.jpg){kind=logo}
Yhteiskuntaoppia Areenassa
Elävä arkisto
1980-luvun lopussa Suomen talous eli jatkuvan nousun huumaa. Sitten tuli laskun maksamisen aika.
Maailmanpolitiikka
Muuttuva yhteiskunta
Politiikan vuosikymmenet
Presidentit
Talous, liikenne ja tekniikka